maanantai 28. maaliskuuta 2011

teknologia ja liikunta

Juoksurintamalta kantautuu hyviä uutisia. Jussi Utriainen juoksi tänään puolimaratonilla uuden Suomen ennätyksen 1.02,52. Hän on haaveillut kyseisestä ennätyksestä pitkään ja nyt siis omistaa sen.

Suomessa availlaan kevään ensimmäisiä maantiejuoksuja tähän aikaan vuodessa. Jenkeissä kilpaillaan jo ratakautta. Tuntuu, että joka puolella sattuu ja tapahtuu. Facebook on mahdollistanut aivan uudenlaisen yhteydenpidon ja tiedon jaon. Uutiset kulkevat sekunneissa paikasta toiseen ja ihmisillä on nopea pääsy niihin. Enää puuttuu vain se, että urheilija suorituksen aikana antaa yleisölle raporttia juoksun kulusta. Se taitaisi olla jo hiukan liikaa.

Tekniikan kehitys on parin viime vuoden aikana mahdollistanut aivan uusia juttuja lenkkeilyynkin. Musiikin kuuntelun ja sykkeiden mittaamisen lisäksi nyt voi mitata sateliittien avulla matkavauhtinsa ja piirtää juoksemansa reitin kartalle. Treenin voi kämpille päästyään ladata harjoituspäiväkirjaan tai nettiin miden katseltavaksi. Asiat ja tekemiset linkittyvät toisiinsa niin, että pian esim. oman blogini kautta voin jakaa tarkempaa tietoa treeneistäni. Rajoittava tekijä ulkomailla on netin käyttö liikuttaessa.

Nyt vammajaksolla olen hyödyntänyt Iphonea korvaavien treenien mielekkyyden lisäämiseksi. Musiikin kuunteluun olen käyttänyt netistä ladattavia ilmaisia podcasteja sekä lisäksi olen katsellut yle areenan lähetyksiä, jotka näkyvät ulkomailla. Enää ei tarvitse tyytyä ainoastaan kuuntelemaan uutisia, vaan nyt niitä voi myös katsoa. Isoimmilla ulkomaisilla uutistoimistoilla on live uutiskanava auki ja sitä kautta voi katsoa reaaliaikaisia uutisia. Tietoa on siis tarjolla, enää pitää vain miettiä tarviiko jatkuvasti olla tiedon tulvan kieputettavana?

Vannon edelleen sen nimeen, että lenkkeillä pitää ilman musiikkia. Aivojen pitää saada silloin levätä kun kroppa tekee töitä. Keskittymisellä ja omien ajatusten kuuntelemisella on edelleen keskeinen asema treenaamista. Juuri näiden kahden yhteys tuo sen juoksun hurman, joka ajoittain juoksijan saa valtaansa. Parhaimmillaan juoksulenkki on puhdistava kokemus, jossa fyysiikan kuormitus saa aikaan henkistä palautumista. Usein kuuleekin sanottavan, että metsä on suomalaisen miehen sielunmaisema. Siellä hän kokee lähes uskonnolliseen kokemukseen viittaavia tuntemuksia. Mielestäni se voi olla myös keskustelemista luonnon luojan kanssa.

Kuten sanoin teknologian kehitys tulee muuttamaan urheilukokemuksiamme tulevaisuudessa. Silti se ei muuta sitä liikunnan perusolemusta, mikä saa ihmiset liikkumaan. Laitteet ovat kivoja apuvälineitä, mutta eivät tekemisen johtajia. Kaiken kikkailun ja näpräilyn keskellä tulee muistaa edelleen keskittyä olennaiseen eli liikunnan tuottaman hyvän olon nauttimiseen. Kun sydän lyö ja ihminen hengästyy on aika antaa hyvän olon vallata koko keho ja mieli.

Stanfordin kisojen tuloksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti