Jouluviikko ja matka Etiopiaan

Jouluviikolla juoksin ensin sunnuntaina lauantain pitkän 30km lenkin jälkeen Hannen kanssa kevyen 20km. Edellispäivän lipsuttelu ja kiihdyttely painoi pikkasen jaloissa. Päivä meni nopeasti kun kävimme hevosta ajamassa ja viemässä joululahjoja veljen perheelle. Illasta pakkailimme kamoja joulun viettoa varten. Maanantaina aamulla  hoidin yhden tulkkauskeikan, minkä jälkeen kipikipi suuntasin Hippokselle treenaamaan. Olo oli tukkoinen ja jopa flunssainen ja ennakkoon ajattelin juoksevani vain muutaman vedon. Olotila kuitenkin parani, eikä vetojen vauhdit olleet maksimissaan. Jaksoin juosta kahdeksan kappaletta, minkä jälkeen riitti. Päälle kuitenkin kirmasimme 2x200m 31-30 sen jälkeen kun viimeisen vedon vikat 200m oli hieman kiihdytelty. Vauhdit tonneissa eikat kaksi 3.20 sitten 3.15 ja vika 3min alle. Mies oli sen verran väsynyt, että en palautuksen aikana hölkännyt 200m vaan seisoskelin paikallaan. Treeneissä mukana oli Daniel ja Ross, jotka antoivat buustia treeniin.

Hallilta selvittyäni oli Hannekin jo päässyt töistä ja nopean tankkauksen jälkeen starttasimme auton kohti Teuvaa. Edessä oli pieni koukkaus Seinäjoen kautta, mistä Supertsportista hain uudet Sarvan Xerot nastakenkät. Odotettavissa oli liukkaita kelejä, mutta vesisade ja plussa kelit sulatti aika hyvin myös syrjäiset pikkutiet. Edessä oli siis musta joulu vesisateen kera. Se ei kuitenkaan tunnelmaa latistanut, vaan saimme viettää mukavan joulun ensin Hannen vanhempien luona ja sen jälkeen mun vanhempien. Joululahjojakin tuli jaettua kahteen otteeseen ja joulupukki kävi muorinsa kanssa Hannen veljen lapsia ilahduttamassa.

Jouluaattona juoksin vain 15km kevyttä +4x100m tukkoisella kululla. Loppupäivä meni joulukaupalla käydessä, vieden kynttilöitä haudalle sekä joulun vietossa. Jouluruoka oli hyvää sitä oli paljon tarjolla ja seurakin mainiota. Testasin Sarvoja lyhyen pätkän pellon jäätiköllä juosten ja ihan hyvin tuntuivat toivan. Ice Bugeihin verrattyna tuntuma oli lenkkarimaisempi. Sarvat ovat kevyemmät, kiertolöysemmät ja kapeammat lestiltään. Tuntuma on napakka ja nastoitus yhtä hyvä kuin Icebugeissa. Myös iskunvaimennus tuntuu pikkasen paremmalta joskaan ei yhtä hyvä kuin suosimissani Niken Pegasuksissa tai Adidaksen Glideissa.

Ensimmäisenä joulupäivänä kiiruhdimme Alajärvelle vanhempiani ja siskoani tapaamaan. Nukuin jäälleen pitkään ja hämärää oli niin pitkään, että ei meinannut sängystä ylös päästä. Flunssainen ja tukkoinen olo jatkui ja juoksin vain kevyen kympin lenkin parilla rullauksella. Joulupuuron jälkeen ajelimme pari tuntia ja kävimme illalla porukalla kevyellä kävelylenkillä. Pimeää oli ja vettä sateli. Joulupöytä oli jälleen koreaksi katettu ja nautimme toistemme seurasta. Ennen lahjojen jakoa kävimme seurakunnassa kuuntelemassa kuoroa, missä isäni laulaa. Joululahjaksi saimme mm auton takakonttiin sopivan lumilapion. Ipadin Angry Birds osoittautui kiinnostavaksi peliksi.

Toinen joulupäivä oli yllättäen aurinkoinen kun kiersimme Alajärveä juosten. Välillä oikein häikäisi naamalle tuo outo valoilmiö. Juoksu kulki jo pikkasen paremmin ja kiihdyttelin (3.40) lenkin loppua kohti. Kilsoja 23km+3x100m kohtalaisella kululla. Lounaan jälkeen oli edessä taas pari tuntia autolla ajoa Jyväskylään. Hämärä jo ehti tulla ennen kuin edes pääsimme liikkeelle. Perille kuitenkin päästiin  ja edessä oli uudelleen pakkausta.

Lentopäivänä ulkoilin tunnin (12km+3x100m) verran aamusta ja jatkoin pakkausta. Kroppa oli väsynyt ja alaselässä tunsi että paljon on istuttu autossa. Kävin yliopistolla lounaalla ja 13.30 Jaakko tuli hakemaan kotiovelta autolla. Jari napattiin kyytiin Keltinmäestä ja matka jatkui Pirkkalan lentoasemalle. Markku tavattiin Tukholman lentokentältä, minne hän oli lentänyt Turusta. Vaihtoaika oli nelisen tuntia ja ehdime syödä kunnon buritot.  Valokuvaus ja videointi alkoi saman tien ja olen saanut jo yhden videokoosteen tehtyä. Sen nettiin saanti voi kestää hieman, mutta onnistuu viimeistään Suomessa.

Pitkä lento Addis Abebaan onnistui melko kivuttomasti. Olin lähtiessä laittanut pohkeisiin ZeroPoint tukisäärystimet, mitkä otin kesken lennon pois nilkat kun alkoivat turvota. Ehkä pitäisi olla paremmat tukisukat tai sitten ei käyttää mitään lennettäessä. Lentokoneen huonoilla penkeillä nukkuessa paikat tahtoivat puutua koko ajan eikä varmaankaan paria tuntia enempää tullut nukuttua. Addis Abeban lentokentällä meni vielä pari tuntia saapumisen jälkeen ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa. Taksi Yaya Villageen Resorttiin Sulultaan (neljä tähteä) vei puolisen tuntia. Kuskin lisäksi kyytiin tuli muuan mies maastopyörän kanssa, joka osoittautui Lontoon olympialaisten 7ksi ja 8ksi vitosella ja kympillä juosseen brittinaisjuoksijan siipaksi.

Yaya Village on Joseph Kiburin omistama (Haile osaomistaja) idyllinen hotelli 10km Addiksesta vuorien toisella puolella, missä on puhtaampaa ilmaa ja korkeutta 2750m. Alue on lähes asumatonta seutua ja tarjoa metsikköä ja nurmea juostavaksi kilometrikaupalla. Neljä vuotta sitten kun Jarin kanssa kävimme Sulultassa juoksemassa tutuksi tuli Sateliittiantennien ympäristö. Ajoimme sinne aina taksille keskustasta reenaamaan. Myös paikalliset huiput ja seurajuoksijat suosivat seutua. Tänään aamulla metsiköstä pujahti aina vähän väliä joku juoksija ja kerran Dibaban siskoksista joku miesjäniksen vetämänä. Aamulenkki oli 10km tunnissa+6x100m. Välillä tuli käveltyä kun katselin josko kioskista löytyisi banaania ostettavaksi.

Eilen aamupäivällä siis saavuimme perille. Pienen huilimisen jälkeen menimme lounaalle ja aika pian sen jälkeen puolentoista tunnin (9km) kävelylenkille. Selvitimme reitin laakson pohjalle, missä voi myös kirmailla. Lopussa juoksin muutaman kilometrin ja kävin myös Bekelen tartankentän tsekkaamassa. Bekele avasi elokuussa oman hotellin, joka ei ainakaan päälle päin vaikuttanut yhtä hienolta kun tämä. Nyt meidän pitää maksaa 10 dollaria, kerta mikäli haluamme radalle vetoja vetämään.  Ehkä muutaman kerran käymmekin, mutta nyt on korkeaan ilmaan totuttelujakso edessä. Alun löysäilyt kyllä jeesaavat leirin lopussa.

Eilisen ulkoilun jäkeen kävimme salilla jumppaamassa. Teimme penkille nousua, aitakävelyä sekä penkkiä. Myös selkiä/vatsoja/kylkiä oli ohjelmassa sekä saunomista. Harvian kiukaasta irtosi 60 asteen lämmöt, mikä oli ihan sopivasti. Etiopian pojat eivät uskaltautuneet löylyihin samaan aikaan. Salin puolelle alkoi valua juoksiporukkaa enemmänkin ja ilmeisesti Djiboutin juoksukone ja muitakin kovia tyrkki reenejään. Aika heppoisiltä näytti punttiharjoittelu parilla kaverilla. Viereisellä pöydällä naishieroja käsitteli juoksijoita ja Yaya Girls-järjestön tytöt opiskelivat hierojan taitoja. Kyseessä on järjestö, joka auttaa ja kouluttaa tyttöjä. Netistä ja facebookist löytyy sivut ja tietoa. 

Hyvää paikassa on siis puhdas ja ohut ilma sekä maaseutumainen ympäristö vieressä olevaan miljoonakaupunkiin verrattuna. Saimme 20% alennuksen 60 dollarin täyshoitohinnasta (3ruokaa päivässä). Huoneet ovat tosi siistejä ja ruokaa saa tilata kattavasta listasta. Netti ei toimi nyt huoneissa ja tietoa ei ole koska toimii. Kannattaa käydä ehkä keskustan nettikahvilassa. Vettä kannattaa juoda korkealla ja kolme litran pulloa saa jokaisen aterian yhteydessä. Alueelle on rakennettu 950m pitkä juoksupätkä ja 400m juoksurata lievästi loivaan rinteeseen. Keskellä on pari futiskenttää sekä lentopallokenttiä. Hevosia voi ratsastaa jos siltä tuntuu, mutta punttisali on myös ehkä olennaisempi juttu. Vapaita painoja ja laitteita löytyy jonkin verran sekä aitoja. Pilatesrullaa, jumppapalloa ym on myös hankittu kivasti. Luulen että kyseessä on Hailen oman salin (keskustassa yhdessä business rakennuksen ja elokuvateatterin) lisäksi maan kattavimpia. Ei vedä vertoja Jyväskylän Hippokselle, mutta täällä juostaankin juoksulahjoilla ja voimaharjoittelua tarjoa luojan luoma luonto.

Kuvia ja päivityksiä myöhemmin lisää!

Hyvää joulua!

Kulunut viikko sujui jo melko lailla normaalisti. Testijuoksun jälkeen jalka tuntui ihan hyvältä ja palauttelin juoksemalla 20km parilla rullauksella. Jalat tuntuivat palautuvan ja nilkkakin oli vähintään kohtalainen. Maanantaina oli kuitenkin jo kovempaa settiä Hipposhallissa. Aamu-ulkoilut olivat 9km+3x100m ja illalle ohjelmaan oli merkattu kaksitonnisia. Juoksin niitä viisi kappaletta kun tuntui tuo luku sopivalta. Vauhdit olivat ekassa kahdessa 3.25 luokkaa ja seuraavissa 3.20. Yhtään en kiihdytellyt vaan pyrin pitämään vauhdin tasaisena. Verkat 4+3km ja pyörähdys punttisalilla selkiä ja vatsoja tekemään. Aukivetoja oli sentään 5x100m, mutta loppukiihdytykset jätin väliin.

Tiistaina hölköttelin pikkasen kipeällä nilkalla puntille, missä perusvoimat ilman varmistelijaa. Sain tehtyä kuitenkin vähän raskaammillakin painoilla jotain. Verkat 3+3. Illalla olin uimahallilla vesijuoksemassa tunnin +20min uintia päälle. Tämän oli tarkoitus korvata 15km lenkki ja luultavasti se sen tekikin. Illan hieronta ainakin tuntui menevän mainiosti perille. Lihakset olivat kun valmiiksi rennot vedestä ja saunomisesta.

Keskiviikkona en jaksanut aamusta mennä pimeään juoksemaan vaan odotin sen verran, että valoa oli edes hieman. Hölkkäilin 20km niin, että puolireippan puolelle meni. Omalla kohdalla se tietää noin 4.20 vauhteja. Päivällä kävin näyttämässä nilkkaa kiropraktikolla, joka availi sitä hieman lisää ja antoi kuntoutusohjeita. Illalla vesijuoksin Hannen kanssa Vaajakosken uimahallilla 45minuuttia.

Torstaina jalat olivat jälleen freesin tuntuiset. Aamulla olin meneväni Pilatekseen, mutta joulukiireiden vuoksi tunnille ei olisi tullut muita ja siksi se peruuntui. Sain kuitenkin Piggin Samulilta ohjeitan nilkan jumpauttamiseen ja apua on siis monelta suunnalta tullut. Illalla juoksimme isolla porukalla 15x400m 73-67 200m hölkkäpalautuksella. Ainoastaan vika veto taisi olla alle 70 sekunnin, mutta pikkasen päällekin meneviin sai tehdä töitä. Hyvä treeni kuienkin ja kiitokset treenikavereille (Anssi, Ross, Daniel, Aapo, Markku). Verkat 4+3km, avarit 5x100 ja loppuvedot 10x100, väliin pakara+polvennostojuoksua ja aitakävelyä. Käväsin myös salilla selkiä ja vatsoja tekemässä.

Perjantaina palauttelin numeroin 9km+3x100m ja 11km+4x100m. Aamulenkin juoksin lenkkareilla ja illalla juuri ostetuilla Icebubeilla. Pakko oli ostaa uudet kun vanhat varastettiin varaston kanahäkistä. Mukaan kelpasi myös nastarenkaat. Kelihän on ollut aika heikko viime päivinä. Uutta lunta on sadellut ja kelit sopivasti mennyt plussan puolelle. Lauantain 30km pitkä oli todella vaikea. Onneksi mukana oli Ross, Daniel ja Aapo. Paikoitellen hiekkaa ei ollut pyörätiellä lainkaan ja 5km välein juostava 4min reipas oli vaikea toteuttaa. Silti treeni tuli vedettyä läpi ja siitä hyvä mieli. Sunnuntaina alusta oli jo paljon paremmassa kunnossa. Hanne tuli pyörällä mukana kun juoksin 21km kevyttä. Iltapäivä meni hevosta ajaessa ja laukkuja pakatessa. Aluksi edessä on joulun vietto ja sen jälkeen leirille lähtö.

Hyvät joulut lukijoille!

Hyvä viikko

Sunnuntaina ajelimme heti aamusta Parkanosta takaisin Jyväskylään. Virtain kohdalla pysähdyimme Kitusen kievariin kahville ja Lempäälän kisan tuntematon fani tuli juttusille. Hän kyseli mitä tekisin suomalaisen kestävyysjuoksun takaisin raiteilleen saamiseksi. Siinä kahvikupin äärellä asia ei ratkennut, mutta hyvin kyllä nytkähti liikkeelle.

Kävimme Hannen kanssa heppailemassa Leppälahdessa ja paluumatkalla pysähdyimme Vaajakoskelle vesijuoksemaan. Ei kuitenkaan ulkotiloissa vaan uimahallilla. Tunti kirmailua vedessä ja 20min henkiinjäämisuintia tekivät hyvää kropalle. Samalla nilkka sai lepoa juoksusta, mikä ei ollut hassumpi vaihtoehto.

Maanantaina iskettiin Hallilla samanlainen setti kuten edellisviikolla. Vauhdit olivat hivenen reippaammat, mutta setti sama 6x2000m. Aamulla normi 9km+3x100m ja verkat illalla 4+3. Jalat toimivat. Sykkeet tällä kertaa vedon lopussa 170 ja vauhti 3.20 luokkaa kaikissa. Yksin ei tarvinnut tälläkään kertaa juosta ja hyvä treeni kaikkinensa. Iltasella oli vielä käynti raveissa kun Heralda oli liekeissä. Tällä kertaa sijoitus oli neljäs, mutta aika oli hyvä.

Viikon toisena työpäivänä opiskelin ammattikorkeakoulun tiloissa koko päivän. Setti oli kyllä raskas, mutta kannatti toivottavasti. Aamulla 9km+3x100m ja illalla lumipöperössä vain 11km+4x100m. Kerrankin treeniohjelma sopi fiiliksiin ja illan vietin hyvässä hieronnassa palautellen. Seuraavana päivänä mies oli sen verran väsynyt, että tyydyin vain aamulenkkiin. Tunne oli kuin olisi flunssa tulossa. Saattaa olla, että aiemmin saamani rokotteet nostivat nyt vilunväristyksiä. Hommasta kuitenkin selvittiin ja seuraavana päivänä kulku oli jälleen mainio.

Torstaina oli jälleen hyvä setti Hallissa. Juoksimme porukalla 20x200m siihen 33 sekunnin tuntumaan. 200m hölkkäpalautus piti huolen siitä, että kone pysyi käynnissä ja maratoonari palautui. Vauhti tuntui aika rivakalta varsinkin kun edellisen kerran tein kaksisatasia viime kesänä. Anssi tuuppasi vikan vedon 25.2 mihin mulla ei aivan ollut asiaa. Kroppa toimi kuitenkin hyvin johtuen ehkä aamun pilateksesta. Juoksin sen jälkeen normiaamulenkin jalassa telaketjut, mitkä hommasin Partiopaikasta. Tuntuivat toimivan hyvin joskin kenkiin tuli pikkasen lisäpainoa.

Nilkkaa jomitti jälleen seuraavana päivänä pikkasen, vaikka normiaamu ulkoilut 9km+3x100m teinkin. Päivän yliopisto-opiskelun jälkeen menin kuitenkin uimahallille polskuttelemaan missä 1h vesijuoksua ja 20min uintia.

Viikon kohokohta kuitenkin oli Kuokkalan testijuoksu. Vielä aamulla ja juoksun aikana arvoin juoksisinki 10 vai 15km. Startin jälkeen Daniel ja Marko juoksivat rinnalla 3.20 kilsoja. Ajattelin, että en jaksa viittätoista, mutta ekan vitosen kierroksen (17.17) jälkeen Marko ja Daniel tippuivat. Toinen kierros tuli aika lailla samaa vauhtia (kymppi 34.41). Jyrki tuli aivan loppuun asti kannoilla ja paransi minuutilla kuukauden takaisesta juoksusa. Lähdin vielä yhdelle kierrokselle kohtuu hyvissä voimin, mutta vauhti tippui, enkä aivan yhtä kovaa edes yrittänyt. Hyvän treenin (15km 52.29) sain kuitenkin tehtyä ja on lähempänä maratontreeniä kuin kymppi. 

Kulunut viikko oli ihan onnistunut ja käynti Kuokkalassa varsin mukava. Paljon oli tuttuja naamoja ja palkinnoksi sain oikein hirvenlihasäilykettä.

Tulokset

M 10. km

1.  Miika Takala  JKU 34.41 (15 km 52.29)
2. Jyrki Ruohomäki  KeurKi 34.45
3. Marko Partanen  KeurKi 35.13
4. Daniel Alvarez  JKU 35.35
5. Konsta Vilkman  JKU 36.03
6. Jari Hakola  KyKy 36.49
7. Lauri Pohjola  S-JKL 37.01
8. Antti Hyttinen  Kuohu 37.03
9. Erkki Vettenniemi JKL 37.45
10.     Markku Savioja  Kuohu 38.49

Vaihtelevaa kyytiä

Kulunut viikko meni aika vaihtelevasti. Lauantain pitkän lenkin jälkeen nilkkaa jomotti illalla. Kävelimme Paviljonkiin joulumessuja katsomaan. Ihan tavallista arkiliikuntaa siis. Sunnuntaina päätin tehdä peliliikkeen ja lähdin uimahallille kuntoilemaan. Setiksi suunnittelin tunnin vesijuoksua ja puolen tunnin uintia. Tämän myös toteutinkin ja koskaan aiemmin ei korvaava treeni ole sujunut yhtä vaivatta. Uima-hallin seinälle on nimittäin kiinnitetty jumboiso televisionäyttö ja sieltä näytettiin Rukan maailmancupin hiihtokisoja. Aina välillä piti pää kääntää pois näytöltä kun altaan mitta on 50metriä. Ongelma se ei kuitenkaan ollut, sillä voihan sitä vesijuoksua tehdä peruuttamallakin. Tunti polskimista tuli kuitenkin nopeasti mittariin ja siirryin toiselle radalla uimaan. Uinti tuntui sujuvan ja kroppa oli muutenkin vireessä.

Maanantaina kokeilin kepillä jäätä eli aamulenkkiä ja normi 9km+3x100m meni ihan kivasti. Illaksi verkkasin 3km hallille, missä juoksimme 6x2km/1,5min palautuksella. Jaakko oli harjoittelemassa maitohappomittarin käyttöä ja otti näytteet neljästä ekasta vedosta. Ihan hyvältä ne näyttivät, sillä lukemat olivat muistaakseni 1.9, 2.6, 2.7 ja 2.7. Syke noin 3.25 vauhdissa nousi vasta loppupuolella 160 tuntumaan, mikä oli hyvä asia se. Vielä parempi oli, että mattotestissä anaerobiseksi kynnykseksi mitattiin 3.20 vauhti, 170 syke ja 3.0 happolukema. Nyt mentiin sen alle ja tarkoitushan on treenaamalla saada tuota kynnystä nostettua ylemmäksi. Yhtään ei haittaisi jos se olisi 3.15 paikkeilla niin maratonilla olisi hiukan pelivaraa enemmän. Toivotaan, että talven treenit tekevät tehtävänsä.

Maitohappojen mittaaminen oli valmistelua Etiopian leiriä varten, missä myös mittailemme laktaatteja. Ajatuksena on treenata oikealla tehoalueella korkealla kun helposti vetää liian kovaa. Malttia vaan vauhteihin niin kyllä se kunto siellä kohoaa.

Tiistaina oli normaali 3km+maksimipuntti+3km. Rauta nousi hyvin, vaikka edellispäivänä oli ollut kova päivä. Jalat tuntui muutenkin hyviltä. Istuin kirjastolla neljään asti gradua kirjoittamassa, minkä jälkeen siirryin lyhyen matkan uimahallille. Siellä melkein sama kuin sunnuntaina. Ainut ero, että venytin vesijuoksua 10min pidempään ja uinti jäi 20 minuuttiin. Sen verran tehokas päivä oli, että illalla ehdimme vielä Hannen kanssa jouluostoksillekin.

Keskiviikko oli varsin mielenkiintoinen päivä. Aamulla normi 9km+3x100m ja päivällä hieronta Tommi Mäkisen ralliautotehtaalla Puuppolassa. Oli itse rallikuski käsiteltävänä mua ennen sanoi oikein käsipäivää. Hieroja käsitteli hyvin jalkapohjaa, joka tuntui olevan jumissa. Kireyttä oli myös peroneus jänteen seudulla sekä pikkasen pohkeessa. Jalkapöytä alkoi toimia heti paremmin käsittelyn jälkeen ja ongelman ydin alkoi selvitä. Jalkapöytä ja -nilkka on syksyn mittaan mennyt jumeksiin ja käsittely oli enemmän kuin suotavaa.

Keskiviikon iltatreeni oli 15km reipasta, joka kulki ihan kivasti 3.50 vauhdilla 150 sykkeellä. Askellus tuntui paljon paremmalta ja tasapainoisemmalta päivällisen käsittelyn jälkeen. Prosessi jatkui vielä seuraavana päivänä kun kävimme aamupilateksessa klo 8. Vasta sen jälkeen hölkkäilin aamulenkin. Päivällä kävin vielä kiropraktikolla, joka käsitteli nilkkaa helmikuussa kun siinä oli vaivaa. Ilmeisesti aiemmat pari murtumaa jalkapöydissä aiheuttaa pientä liikkumattomuutta ja saattaa aiheuttaa lukkotiloja. Nyt sitä kuitenkin availtiin hiukan ja ensi kerran tiedän mennä heti jos vastaavaa vaivaa ilmenee. Ei kannata odottaa että jumi ja nilkan jäykkyys aiheuttaa nilkkavaivaa.

Torstai illan treeni oli mäkijuoksua 6x2min/500m Kyllä terveysaseman takana. Mukana oli Daniel ja Ross tsemppaamassa veteraania. Tämän jälkeen teimme Hipposhallilla 6x30m pakara/polvennostojuoksua+ 5x10 loikkaa pehmeällä matolla ilman kenkiä sekä 10x100m rullauksia. Päivän kilometrimäärä 9+17.

Perjantaina aamulla juoksin yön aikana sataneessa lumessa 12km ja illalla Parkanossa 16km puolireipasta mutu tuntumalla. Juoksu nimittäin kulki sen verran hyvin, että annoin mennä. Vauhti arviolta 4.10-20, mutta saatan olla väärässäkin. Garmin ei ollut päällä toisin kuin seuraavan päivän pitkällä lenkillä. Lähdin rohkeasti 5cm lumeen juoksemaan Lapinnevan kautta. Kello hyytyi tunnin juoksun jälkeen, mutta mies vasta kahden tunnin. Kiihdyttelin vikat 5km niin että syke saattoi olla 150 luokkaa. Lunta oli tosiaan sadellut sen verran, että askel pyöri tossun alla. Toisaalta jaloissa oli hyvä ja vahva fiilis. Polvi nousi ja nilkat tekivät aktiivisesti töitä. Alaselkää ei alkanut jomottaa kuten yleensä liukkaalla juostessa, mikä on hyvä merkki sekin. Kotona tein heti 10 leukaa ja venyttelin.

Huomenna kisataan EM-maastoissa suomalaisittan pienellä porukalla. Toivotaan, että ensi helmikuun Armaghin 5km katukisaan lähtee miehiä. Ei muuta kuin järjestäjiin vain yhteyttä ottamaan ja tyrkylle!

Joulukuu

Tanskalainen kaveri Jeppe Farsoft lähetti Facebookin kautta oheisen kuvan. Kuva on otettu Berliinin maratonilta 2008. Olin tuolloin hyvässä kunnossa koko kesän ja lähdimme Kalevan kisojen jälkeen Erik Hassin kanssa korkealle treenaamaan. Vietimme viikon Kuhtaissa kahdessa tonnissa Itävallassa, minkä jälkeen siirryimme St.Moritziin pariksi viikkoa. Tuona aikana sain kutsun maaotteluun, minkä kävin juoksemassa ja palasin takaisin korkealle. Sen jälkeen ohjelmassa oli hyvä maantiekympi ennätysaikaan 30.09 ja paluu Suomeen. Odotukset kisan suhteen olivat korkealla ja majoituimme Berliinissä samaan hotelliin Hailen kanssa. Haile tykitti ME:n ja mä 2.23 ajan pikkasen hyytyvänä.

Kulunut viikko meni kahtiajakoisesti. Sunnuntaina ulkoilin 20km aurinkoisessa säässä lumisateen jälkeen Palokkajärven ympäri Villen, Antin ja Markun kanssa. Maanantaina aamu-ulkoilun (9km+3x100m) jälkeen reippailimme illalla ulkosalla Hipposhallia kiertäen. Sykkeet olivat alle 160 luokkaa ja kierrosvauhti hyvää 6.10 luokkaa. Pari vikaa kierrosta kymmenestä tykitin kovempaa ja hyvin tossu kulki lumen päällä. Sisällä hallissa vedimme 5x100m pakara ja polvennostojuoksujen jälkeen. Päälle vielä hypyt ja loppuverkka oli edessä. Päivälle kertyi reilu kolmekymppiä.

Tiistaina olimme Jaakon kanssa aamulla puntilla. Se kulki väsymyksestä huolimatta mallikkaasti ja verkat 3+3 kulki kivasti. Illalla ennen hierontaa ulkoilin 17km ja Timon hieronta teki hyvää. Keskviikko aamuna lenkki lyheni kilometriin kun nilkan seudulla tuntui kipua heti alkumatkasta. Varasin saman tien ajan kiropraktikolle, joka kyllä availi selkää ja niskaa hyvin muttei nilkkaa. Arvelin siellä olevan nilkkalukon tyyppistä vaivaa. Illalla graduseminaarin jälkeen juoksin reippaan 2+14km reipasta 3.50 vauhdilla 150 sykkeellä pikkasen sulalla alustalla. Keli ei ollut kuitenkaan pahimmasta päästä.

Torstai aamun pilates teki hyvää kropalle ja samoin lenkki 9km+3x100m sen päälle. Illaksi menin juoksemaan mäkivetoja. Vetoja oli ohjelmassa vain 6 kappaletta ja kunkin vedon pituus noin 500m mihin aikaa meni 2minuuttia. Juoksu tuntui hyvältä, mutta nilkassa tuntui pikkasen. Hallin puolella 2x10x100m meni ihan kivasti samoin kuin aitakävelytkin. Verryttelyissaä 5+3km ei tuntunut mitään. Kävin jopa salin puolella selkiä ja vatsojakin tekemässä.

Perjantai-aamun lenkki jäi jälleen lyhyeksi nilkkakivun vuoksi ja kävin vesijuoksemassa alkuillasta Jaakon kanssa joka painii penikkakivun kanssa. Setti oli 50min vesijuoksua +600m uintia. Hyvää teki kropalle ja myös päänupille. Lauantaina juoksin 33km Jyrkin kanssa lumessa, missä lenkkari pyöri pikkasen. Aina välillä jalkaan tuntui, mutta ei pahemmin. Iltapäivällä kävimme kävellen joulumarkkinoilla ja nilkkaa jomotti pikkasen. Jumpasin nilkaa tasapainolaudalla illalla ja venyttelin huolella. Silti en tänään viitsinyt rasittaa sitä enempää vaan vesijuoksin tunnin ja uin puolituntia. Samalla katselin uimahallin isolta skreeniltä hiihtoa. Illalla pidimme palaveria valmentaja Anteron luona. Päivän mittaan asuntokin sai uuden joulu-ilmeen ja joulukalenterista avattiin ensimmäinen luukku. Ai niin, Tommi laittoi akupunktiopiikkejä jalkaan perjantaina ja availi sitä pikkasen. Kaikkea siis kokeillaan kylmän ja tulehduskipulääkkeen lisäksi.

Hyvää settiä

Taas on viikko vierähtänyt marraskuuta. Positiivista siinä on, se että kuun loppupuolta viedään. Muuta positiivista onkin vaikeaa keksiä. Pimeys ei yksinkertaisesti ole mun juttu ja aamulenkit pimeässä ovat pahinta mitä tiedän. Ehkä siksi olenkin nukkunut pitkään kun siihen on ollut kerrankin mahdollisuus. Toivotaan että se maksaa itseään takaisin myöhemmin keväällä kun treenit kovenevat.

Lauantain testijuoksusta kipeytyivät takareidet aika lailla ja sunnuntaina (21km+3x100m) juoksu oli melkoista tikkaamista. Tilannetta pahensi vuoden pahin syysmyrsky, mikä näyttäytyi lähinnä kovina tuulenpuuskina. Mielenkiintoista olikin loppulenkistä yrittää päästä eteenpäin Kuokkalan sillan kohdalla. Tuuli ei vienyt miestä tällä kertaa, mutta melko vaivalloista oli. Loppupäivä meni autoa korjaillessa. Syystä taikka toisesta jäähdytysnestettävä kuljettava metalliputkeen oli tullut reikä. Onneksi JKU:n legendakoutsi Kari Kallio ennätti auttaa avuttomia hädän hetkellä ja tilanne korjattua. Nyt Fordin moottori hyrrää jälleen. Aikaa kuitenkin ongelman paikantamiseen ja sen korjaamiseen meni. Onneksi ei pimeä ehtinyt tulla ja aurinkokin paisteli.

Maanantaina oli normi aamulenkki 9km+3x100m ja illalla reippailimme Hippoksen mailia kiertäen. Torstaille oli tiedossa mattotesti ja Antero käski ottaa reenin tarpeeksi kevyesti. Päädyimme hölkkäilemään 4min vauhdillä 16km, minkä päälle koordinaatiot+5x100m hallissa sekä aitakävelyt+hypyt. Verkkaa tuli 4+3km ja päivän kilometriannos lähenteli kolmeakymppiä.

Tiistaina oli mielenkiintoinen päivä. Aamulla ennen kahdeksaa olimme Jaakon kanssa uimahallin punttisalilla. Siellä perinteinen maksimivoimatreeni, mistä myös oheinen treenivideo. Rauta nousi ihan kivasti ja kroppakin tykkäsi treenistä. Vielä maanantaina tuntunut jäykkyys poistui päivän mittaan ja illan 19km+3x100m Jarin kanssa kulki varsin mainiosti. Aamun verkat puntille 3+3.

Keskiviikkona oli opiskelupäivä (aamulla kuitenkin 9km+3x100m) ja koko päivän harjoittelin osallistuvia sekä toiminnallisia menetelmiä ammattikorkeakoulun tiloissa. Perhetyössä käytetään näitä metodeja ja tärkeää on oppia eri keskustelutekniikoisa sekä esimerkiksi näköalojen vaihto voi toimia auttamistyössä. Illalla oli pakko päästä lenkille ja hiukan vähillä energioilla ulkoilin tunnin Halssilan pururadalla. Osa reitistä oli pimeänä ja onneksi oli taskulamppu mukana. Silti juoksu pimeässä oli melkoista ekstriimiä ja aistit todella hereillä. Kämpille saapui väsnytyt, mutta onnellinen mies sitä ennen kun olin vielä rullaillut 5x100m.

Torstaina oli kauan odotettu mattotesti ja syystä taikka toisesta en nukkunut kovin hyvin edellisyönä. Kello kymmenen mulla oli myös tapaaminen graduohjaajan kanssa, mistä sain kuitenkin kannustavaa palautetta. Kahdeltatoista olin Kihun matolla juoksemassa kynnystestiä. Juoksu tuntui onneksi kulkevan hyvin ja mies oli rentona. Sykkeet pysyivät alhaisina ja vasta viimeisillä kuormilla joudin tosissani puskemaan. Aivan en 3min vauhtista kuormaa jaksanut loppuun, mutta ihan hyvin testi muuten meni. Aerobiseksi kynnykseksi sain 4 min/km sykkeen ollessa 151 ja anaerobisen 3.20 sykkeen ollessa 171. Noista tuloksista on hyvä ponnistaa eteenpäin, mutta hyvältä näyttää tällä hetkellä.

Eilen perjantaina ulkoilin sohjossa (edellispäivänä oli satanut lunta ja maa valkoinen) tunti kymmenen. Tapasin Tommin loppulenkistä ja jatkoin hänen kanssaan samaa matkaa. Lenkkarit kastuivat, mutta jutun luistaessa tilanne ei juurikaan harmittanut. Kilsoja siinä 14km+3x100m paikkeilla ja illalla reippailin 14km 4.10 vauhdilla ihan kokeilumielessä. Juoksu tuntui todella hyvältä ja pyörällä mukana tullut Hannekin hieman ihmetteli intoiluani. Sykemittari jäi harmittavasti pois, mutta luulen sen pyörineen siinä 145 nurkilla.

Tänään lauantaina oli massiivinen pitkälenkki isolla porukalla. Alkumatkasta kiersimme lumista polkua Laajavuoren takana ja vauhti oli varsin maltillista. Pikkasen pehmeä alusta herätteli jalkoja kivasti ja asvaltille palatessa vauhti pikkasen kiihtyi. Parin kympin jälkeen kun olimme saatelleet Jarin kotiin vauhti kiihtyi 4min nurkille, mutta juttelu jatkui normaalisti. Kolmekymppiä tuli täyteen varsin kivuttomasti ja olotila oli älyttömän hyvä treenin jälkeen. Väsymys iski vasta ruuan jälkeen. Blogin päivittäminen, Garminin tiedostojen siirtäminen, videon tekeminen ja facebookkaus veivät hetken aikaa. Onneksi kaikki nämä onnistuvat sohvalla maatessa. Huomenna on kevyt päivä ja maanantaina reippaillaan taas.

Kuokkalan testijuoksu

Kulunut viikko on sujunut hieman vaihtelevasti. Maanantaina oli oudon vaisu kulku. Kymmenen kierrosta Harjun pururataa ei sujunut odotetusti. En pysynyt Jaakon enkä Jyrkin peesissä eikä syke tahtonut nousta yli 160:n. Määrää tuli ihan kivasti sillä aamulla tuli 9km+3x100m ja illalla yhteensä 22km. Reippaan päälle ulkoilimme vielä 5x100m sekä teimme tutut syväkyykkyhypyt. Loppuverkassa oli väsynyt mies.

Tiistaina lähdin normaalisti aamulenkille, mutta 3km juoksun jälkeen olin jo kämpillä. Ukko oli yksinkertaisesti sen verran väsynyt, että rimpuilla ei kannattanut. Iltalenkillekään ei kannattanut lähteä ja peruutin keskiviikon mattotestin. Siirsin myös tiistain hieronnan torstaille ja toivoin parasta. Keskiviikkona ulkoilin kuitenkin kaksi kertaa numeroin 3km+3km ajatuksella, että pidetään Ferrarin moottori vireessa viikonlopun testijuoksu silmällä pitäen. Iltalenkillä tuntui jo sen verran hyvältä, että torstaina ulkoiltiin lähes normaalisti.

Aamulla klo 8 olin pilatestunnilla, minkä päälle juoksin 9km+3x100m. Iltasella ennen hierontaa lähdin maastoon juoksemaan lenkkiäni. Kuulemma Yrjö Pesonen tekee lenkkinsä vaativissa maastoissa ja siten minä myös. Parin päivän höntsäilyn jälkeen kroppa tuntui hyvältä ja vedin lenkkiä pikkasen normaalia korkeammalla sykkeellä. Kuuntelin radiosta musiikkia ja taskulampulla näytin tietä. Syksyä oli ilmassa, mutta maa ei ollut jäässä mistä kiitollinen mieli. Vielä ehtii jäällä ja asvaltilla juosta lenkkiä tänä talvena. Illalla oli hyvä Timon hieronta.

Perjantain aamulenkin 9km+3x100m jälkeen tein sata penkille nousua ja yritin hakea vireyttä. Kroppa oli edelleen nuutunut ja juoksutuntuma hukassa. Illalla ennen saunaa juoksin toisen samanmoisen lenkin ja tuntuma aivan sama. Pimeällä juokseminen ei ole mukavaa, mutta välttämätöntä tähän vuodenaikaan.

Lauantain testijuoksu Kuokkalassa oli kauan odotettu tapahtuma. Vielä viime syksynä kiersimme Vaajakoskella tuttua, mutta vaativaa reittiä. Nyt JKU:n veteraanijaosto otti testijuoksun järjestettäväkseen ja hyvin tuntui toimivan. Kisatoimisto oli graniitissa ja viiden euron hintaan pääsisi jopa saunaan. Itse reitti  on melko nopea ja ainoastaan entisen Fazerin leipomon mäen päälle hidastaa kilsavauhtia 10 sekunnilla. Vastaavasti sen jälkeen on hyvä alamäkiluukutuspätkä. Jaakko jäi niillä kohdin ensimmäisellä kierroksella, mutta Henri oli jo karannut ensimmäisen kilometrin jälkeen. Kukaan meistä ei täysillä luukuttanut ja itellä ainakin painoi mahassa aamupalan ruisleivät ja puuro. Aikani 32.25 oli silti tyydyttävän hyvä ja juoksu tuntui hyvältä vanhoilla Lunaracereilla. Keventely siis näkyi hyvänä testijuoksuna, mutta reenata pitäisi enemmän tässä vaiheessa. Toivotaan ensi viikolle hyvää reenioloa. 

Sää oli tänään siis suosiollinen ja aurinko paisteli. Testijuoksuun osallistujia oli heti 60 ja Hannekin juoksi 5km 5min kilometrivauhdilla. Huomenna kevyt 20km.

Ajoista sen verran, että Hena veti 31.13, Miika 32.25, Jaakko n32.40, Jyrki 35min, Muta 38min. Tuloksia tullee JKU:n sivuille piakkoin. Hyvin luukuttivat myös pojat Hakunilassa. Kannattaa silti varoa, ettei ole vuoden parhaassa tuloskunnossa marraskuussa! ;)

Taas on viikko marraskuuta elelty. Toistaiseksi kelit ovat olleet juoksijalle suotuisat. Maa ei ole ollut pahemmin jäässä eikä vettäkään ole satanut ihan jokainen päivä. Tämän viikon maanantaina sateli kuitenkin sen verran, että siirsimme treenin Hipposhalliin. Treeni oli ensimmäinen sisätiloissa tänä syksynä eikä vielä ole tarvetta siirtyä sinne pysyvästi. Hallissa on aikamoinen pöhinä päällä ja onhan se virkistävää treenailla ihmisten ilmoilla. Urheilukoulun alkaessa pölähtävät junnut radalle verryttelyjä tekemään, mutta ehkä pahin jarru ovat jääkiekkoilijat. Heillä juoksu muistuttaa lontustelua. Varusteena sisällä toppatakki ja pipo, jotta valmentaja näkisi hikoilun. Jalassa ehkä jopa trikoot, mutta niiden päällä trendien mukaisesti sortsit. Ei voi arvostaa..

Juoksimme Jaakon ja parin vaihtarin kanssa 6x2000m niin että tavoitesyke oli 160. Tällä kunnolla se tiesi päälle ja alle 3.30 kilometrivauhteja. Palautus oli 200metriä hölkkää. Viimeisessä vedossa kyllä jo tuntui, että kilsoja on alla. Tämän päälle kuitenkin pienen palautuksen jälkeen oli 5x100m, pakara ja polvennostojuoksua sekä aitakävelyä. Verkat oli 4+4km ja aamulla 10km+3x100m. Hiukan jo kämpille verrytellessä jännitti mitä pohkeet tykkäsivät treenistä miten seuraavan päivän puntti kulkisi.

Tiistaiaamu valkeni vasta kahdeksan jälkeen kuten tähän aikaan syksyä on tapana. Hölkkäsin uimahallille, missä tapasin Jaakon. Puntti oli yllättäen kulullaan ja hypyt korkealle penkille pienet painot käsissä sujui loistavasti. Tämän jälkeen tangolla syväkyykkyä verryttelyksi ja siirtyminen kyykkyä tekemään. Rautojen painoista ei tässä vaiheessa kannata retostella, mutta toistoja on aina vain viisi eli kyse on nopeus/maksimivoimasta. Puntti ei paina jaloissa iltalenkillä, mikä on merkki oikeista toistojen määristä. Nyt se oli 15km Palkokan kautta+4x100m tuntumalla, että reipaskin lenkki olisi kulkenut. Aamulla verkat oli 4+3.

Keskiviikkona oli mielenkiintoinen päivä. Juoksin aamulla puolireipasta väsyneillä jaloilla. Syke ei noussut, eikä vauhtikaan. 21 kilometriä sain kuitenkin mittariin ja iltalenkin jätin ansaitusti väliin. Välissä oli mielenkiintoinen hieronta Tommi Mäkisen ralliautotehtaalla Puuppolassa. Paikassa ei autoja ole tuunattu enää hetkeen vaan päiväkoti on ottanut siellä paikan. Tuula Rossi käsitteli aivan uudella tavalla jalkoja ja kyllä jumitiloja löytyi. Lonkkaluun ja istuinkyhmyn alueella oli juttuja samoin kuten selässä ja niskoissa. Seuraavana päivänä jalat oli hiukan pihalla ja esim lonkankoukistajat väsyivät porrasjuoksusta. En tiedä tuliko niitä käytettyä tehokkaammin kuin yleensä.

Porrastreenissä noustiin normaalisti 4x4x Harjun puuportaat sen mitä kintuista irtosi. Jouni oli onneksi näyttämässä valoa, kun kaupungin työntekijät eivät olleet saaneet vaihdetuttua lamppua sammuneen valon tilalle. Antero oli myös etelässä aurinkoa otamassa, mutta hyvin saimme treenin vedettyä läpi. Loppusatasissa oli veto päällä ja ehkä tuli liikaakin yritettyä. Mukana jälleen pari vaihtaria ja juttua riitti. Aamulla olin käynyt normaalisti tunnin pilateksessa ja kympin aamulenkillä.

Perjantaina ulkoilin 17km+3x100m +8km+3x100m ennen JKU:n päätösgaalaa. Tilaisuus oli pitkä, mutta parempi kuin edellisvuonna. Palkitsemisten oheen oli saatu mielenkiintoisia videopätkiä, missä urheilijoiden edesottamuksia kertailtiin. Paljon oli tapahtunut laajalla rintamalla ja seuralla menee erittäin hyvin. Valmentajapäällikkö vaihtuu Antti Leskisestä Jarkko Finniin, mutta muuten hyvä myötätuuli jatkunee jatkossakin. Paikallistasolla eli seuroissa on Suomen yleisurheilun tulevaisuus niissä hyvin tehdyn työn ansiosta urheilijoita riittää jatkossakin.

Lauantaina eli eilen oli hyvä 34km lenkki poikain kanssa. Hollannin Thijs oli mukana jututtamassa meitä kun juoksimme Vaajakoskelle pururatoja pitkin. Loppumatkasta tutustuimme ensi lauantain testijuoksun reittiin ja mukavasti kilometrit taittuivat. Loppumatkasta juoksimme jo lähes neljän min vauhtia, millä rasitusta haettiin tarkoituksella. Tänään palautellaan kevyen 15km muodossa niin että huomenna jaksetaan taas iskeä reipasta.

Marraskuu

Marraskuu pyörähti käyntiin pari päivää sitten. Se tietää ruuvin kiristämistä harjoitusten puolella, mutta vielä ei ole kiire mihinkään. Tärkeintä on, että ei polta kynttilää molemmista päistä vuoden synkimpään aikaan. Kelien puolesta olosuhteet ovat tosin olleet loistavat viime aikoina. Viikon kestänyt talvi kesti tosiaan vain sen viikon ja sen jälkeen kelit ovat olleet plussalla. Vettä on sadellut ja satelee jatkossakin, mutta melko kuivaa on ollut.

Oma viikko pyörähti käyntiin maanantain reippaalla Harjun maastoissa. Keli oli hyvä reippailuun ja ensi maanantain eli huomenna tarjolla on kymmenen kierrosta. Tiistaina kävin aamulla Jaakon kanssa punttisalilla raskaita painoja siirtelemässä ja juoksua tuli 3+3. Salilla teimme penkille hyppyä, askelkyykkyä, jalkaprässiä ja takareisiä. Tarkoituksena oli kuvata setti ens kerralla videolle niin yleisöllä riittää ihmeteltävää. Illalla juoksin vielä 21km, minkä jälkeen kiiruhdin Timolle hierottavaksi. Seuraavana päivänä väsytti sen verran, että tyydyin pelkkään aamulenkkiin. Nivusessa kiristi pikkasen ja siksi myös päätin huilata.

Lepo teki todella hyvää ja torstaina olo oli aivan tuore. Juoksimme portaita perinteiseen malliin ja pikkasen jo kysyin Anterolta, koska menemme mäkeä juoksemaan. Vastauksena oli, että sitten kun maa alkaa olla jäässä ja Harjulle ei kannata mennä. Pakkasten tullessa puuportaat muuttuu liukkaiksi ja nytkin pimeässä askeltaminen on pikkasen varovaisempaa. Hyvin kuitenkin mahduimme portailla suunnistusporukan kanssa, jolla tuntui olevan samantyyppinen treeni. Mukaan treeneihin tuli Konsta Vilkman, joka siirtyi JKU:hun ja Anteron valmennukseen. Kyseessä on parikymppiseksi ihan latoja mies ja toivotaan hänen viihtyvän Jyväskylässä yhteiskuntapolitiikan opintojen parissa!

Torstain aamulla oli normaali aamupilates sekä 9km+3x100m aamulenkki. Aurinko paisteli ja fiilikset olivat todella hyvät. Meinaan käydä pilateksessa jatkossakin ja mahdollisesti koko talven. Kiitos Kirjapaino Ässälle sponsoroinnista! Perjantaina oli Vaajakosken Kuohun kauden päättäjäiset illalla ja siksi juoksin aamusta pitemmän 20km+3x100m. Jaloissa painoi toki edellispäivän portaat, mutta onneksi Jaakko oli kympin verran messissä alkumatkasta. Joka tapauksessa kello puoli kymmenen lenkki oli jo tehtynä.

Lauantaina oli viikon pisin lenkki 31km hyvässä seurassa. Mukana oli jälleen jopa viisi juoksijaa. Reitti kulki alkumatkasta maastossa ja lopusta asvaltilla pikkasen reippaammalla sykkeellä. Juoksu kulki todella hyvin ja pikkasen jo harmitteli keskiviikon löysäilyt. Reippaampia lenkkivauhteja viikolle kun tuli vain maanantaina. No, nyt on varaa latailla akkuja ja juosta sosiaalisia lenkkejä. Siitä saa voimia paljon ja kyllä siinä kuntokin kehittyy vaikka pikkasen päälle 5min/km vauhteja joskus juokseekin. Tänään sunnuntaina juoksin Huuskosen Jussin kanssa 20km Laajavuoren maastoissa. Mukavaa jälleen oli ja puolta pidempi lenkki tuli tehtyä mitä oli merkattu ohjelmaan. Viikonloppuna on aikaa ja energiaa treenata enemmän ja luultavasti reenit tästä vain kiristyvät

Kevättä odotellessa

Kankaanpään jälkeen maanantaina reippailtiin jo ihan kunnolla. Maa oli jäässä ja päätimme siirtää Harjun harjoituksen Hippoksen mailille. Mukaan reeniin lyöttäytyi myös Jari, jota saimme kiusata oikein olan takaa. Hyvin mies sitkutteli mukana aluksi kierroksen ja myöhemmin kilometrin kerrallaan. Vauhti oli 3.45-3.55 tuntumassa niin että juttelu ei katkennut missään vaiheessa. Sykkeet pompotteli mulla 155-160 tuntumassa ja yhteensä 1,6km kierroksia tuli 8 kappaletta. Tämän jälkeen siirryimme hallin puolelle, missä teimma pakara- ja polvennostojuoksua sekä 5x100m reippaasti. Verryttelyt olivat 3+3km.

Tiistaina olimme Jaakon kanssa punttisalilla rautaa kiskomassa. Juoksin 3km Hippokselle verikokeeseen, missä selvisi hemoglobiinin olevan ihan kohtalainen 146. Tämän jälkeen vasta söin energiapatukan ja siirryin AaltoAlvariin. Painoja tankoon siirtyi jo ihan miehekkäästi ja ohjelmassa oli selkiä/vatsoja, penkille hyppyä, kyykkyä, askelkyykkyä, takareisiä ja penkkiä. Loppuverkkana hölkkäilin kirkastuneessa aamussa 3km takaisin kämpille. Illalla juoksin vain 10km lenkin kuten reeniohjelmassa luki. Tätä ennen olin tehnyt taloyhtiön talkoissa kaksi tuntia haravointia ja puskien raivausta. Varsin hyvää hyötyliikuntaa ja koko kroppa tuntui tykkäävän puuhastelusta.

Keskiviikkona en mennyt aamulenkille vaan päätin juosta illemmalla pitempään. Hanne lähti pyörällä mukaan kun pimeässä syysilmassa juoksin 21km+3x100m Palokan kautta. Olo oli varsin väsynyt, sillä alla oli graduseminaari ja muuta ohjelmaa. Torstaille ei aamulenkkiä oltu merkattu, mutta juoksin sen aikataulu kun antoi periksi. Sitä ennen olin huhkinut tunnin pilateksessa ja kroppa tuntui hyvin herätellyltä sen jälkeen. Koska mulla oli jälleen iltaluentoja menimme juoksemaan portaita jo klo 14. Päivä oli siis omistettu urheilulle luentoja lukuunottamatta. Ehdimme tosin käydä uuden K-supermarketin avajaisissa Lutakossa ja ihmetella maailman menoa. Verkka Harjulle oli 3km. Sen jälkeen 6xpakara/polvennostojuoksua+ 5xkymppiloikkaa+ 4x4 porrasjuoksua ihan totisella meiningillä +2x10x100m rullauksia pikkasen väsyneillä jaloilla sekä 3x5 syväkyykkyhyppyä ja 3km kämpille verrytellen. Tämä jälkeen siis pikaisesti leipää ja jugurttia naamaan sekä illaksi luennolle istumaan.

Perjantaina kyllä tuntui jäsenissä, että jotain tuli edellispäivänä tehtyä. Lauantaille olin luvannut mennä Kihun mattotestiin Mybody messuille. Siksi keventelin numeroin 10 aamulla ja 10 illalla muutamilla vedoilla ja venyttelyllä höystettynä. Itse mattotesti oli 2min juoksua vauhdeilla 12/13/14/15/16/17/18 km/h. Verikokeita ei tällä kertaa otettu, mutta hengityskaasuja kylläkin. Palkinnoksi demoilusta sain mattotestin ja verikokeen sitten kun niille tarvetta ilmenee. Verryttelyjä tuli 4+4 km ja iltapäivästä ulkoilimme 1.20 Vaajakoskelle pyöräillen hiihtolatuja pitkin ja pyöräteitä takaisin. Vettä sateli koko loppupäivän ja vaellus Kanavuorelle jäi sen vuoksi tekemättä. Hyvää ulkoilua kuitenkin ja hyvä olo ulkona liikkumisesta tuli.

Eilen 25km Teron, Jussin ja Denniksen kanssa Laajavuoren takamaastoissa. Hienoa oli juosta hiekkateitä ja juttua riitti poikien kanssa. Muutenkin tänä syksynä on ollut hyvä meininki päällä juoksijoiden kesken. Facebookkiin perustettu ryhmä kerää porukkaa treeneihin, mistä esimerkkinä tämän päivän reippailu Harjulla. Mukana oli kolme vaihtaria, triatlonisti, yksi pariskunta ja vanha mun lisäksi. Reeni oli 3km+8x1,6km+5x100m+2km=19km sen lisäksi että aamulla olin juossut 9km+3x100m vesisateessa.

Kankaanpää

Talven ensilumet satoivat jo lokakuun puolella. Sinänsä ne tulivat juuri harmittavaan aikaan, kun oli tarkoitus ajaa viikonloppuna kesärenkailla Parkanoon talvirenkaita vaihtamaan. Samaan syssyyn olisi ollut kymppi Kankaanpäässä/Niinisalossa ja lehtiäkin olisimme ehtineet haravoida. Lunta kuitenkin oli maassa perjantaina sen verran, että päätimme siirtyä vaihtehtoon b. Se oli autokyyti Jaakon talvirenkain varustetulla kyydilla varhain lauantai aamuna kisoihin ja paluumatkalla talvirenkaat auton takakontissa Jyväskylään. Näin toimimmekin ja renkaat vaihtuivat kivasti ostoskeskuksen parkkihallissa alle puolessa tunnissa lauantai-illalla.

Perjantaina juoksin jäisellä tiellä vain 8km+kiihdyttelin 4xminuutin. Tuntuma tuntui olevan hukassa ja reidet jäässä. Loppuviikko oli kuitenkin aika kevyt harjoituksellisesti ja tiesin juoksun kulkevan. Niinisalon ala-asteella lähellä tykistörykmenttiä,  missä kävin armeijan syksyllä 1998 sijaitsi kisapaikka. Olimme aamulla kello 6.15 lähteneet liikkeelle ja valoisuus lisääntyi samaa vauhtia kuin lähestyimme Virtoja. Siellä pidimme pienen pullakahvitauon ja yhdeksä maissa olimme pelipaikalla. Parkkipaikkana toimineelle pellolle kurvasi samaan aikaan Mikko Tynin ja Annemari Sandellin autot ja tunnelma alkoi nousta. Liikkeellä oli selkeästi latojia ja hyvät kisat tiedossa.

Ilmassa oli pari astetta pakkasta, mutta järjestäjät saivat suolaamalla reitin sulaksi ja melko kuivaksi. Maratonin aikana tuli pieni lumikuuro ja tuulta oli ajoittain. Kympin reitillä oli sopivasti mutkaa eikä vastatuulta ollut kovin pitkää matkaa kerralla. Ampasin liikkeelle 3.02 kilometrillä ja juoksu tuntui tosi helpolta. Seuraava 3.06 oli myötäseen ja edelleen ihmettelin kulkia. Seuraavat alkoivat jo hidastua ja 4km kääntöpaikan jälkeen vauhti pyssäsi 3.20 tuntumaan. Lisälenkki varuskunta-alueen henkilökunnan lähiön ja pääportin sekä sotkun ohi oli nopeaa juostavaa asvalttia. Verrytellessä kiersimme vastasuuntaan ja sain hiukan hitaammassa vauhdissa fiilisteltyä vanhoja muistoja. Menimme mm varuskuntasairaalan ohi, missä joskus tuli itsekin vietettyä aikaa. Upseerikerholle ei sen sijaan ollut asia, mutta sotilaskotiin sitäkin useammin.

Oma juoksu tuntui siis hyvältä varsinkin kun alla oli Niken Lunaracerit. Matkan aikana haaveilin veteraanien Suomen ennätyksestä ja myöhemmin 32min alittamisesta. Yritin lopussa pitää vauhtia, mutta totesin päälle 32min menevän. Maalissa oli kuitenkin tyytyväinen mies ja pääsin antamaan haastattelua vanhana Satakuntalaisena. Kuuluttaja muisti minut vanhana Parkanon Urheilijoiden edustajana ja itsekin muistin miehen lakonisen äänen. Alkuverkka oli 4km paikkeilla ja loppuverkkaa (5km) teimme kisareitillä puolimaratonin menijöitä kannustaen. Kiva oli seurata toisten juoksua monta tuttua naamaa näkyi. Aikani 32.23 tyydytti kyllä ja vähän teki mieli puolimaratonillekin. Parempi lienee edetä askel kerrallaan treenejä koventaen kohti kevättä. Näin homma pysyy nousujohteisena ja tekeminen mielekkäänä.

Kisan jälkeen tarjolla oli lämmin suihku ja hernekeittoa. Mukana matkassa ollut vaihtari Daniel Espanjasta nautti varmasti suomalaisesta hölkkäkulttuurista. Saimme talvirenkaat tosiaan kyytiin Parkanosta ja vaihettua illalla alle. Sunnuntaina juoksin 2h kevyttä juoksua Jarin, Aapon, Jussin ja Denniksen kanssa. Juoksu kulki hyvin ja tuntui sopivalta vauhdilta. Päivän mittaan käynti urheiluliikkeessä tarjosi Adidaksen Glidet työvälineiksi jalkaan niille aina kun riittää kysyntää. Jalat tuntuisivat olevan hyvässä kunnossa ja juoksu on kivaa!

Kankaanpää maraton 2013

Treenit jatkuu talven lähestyessä

Pe aamu 10km+3x100m, Illalla Teuvalla 10km+3x100m
La 21km kevyttä Pappilankankaan maastossa osa
Su aamusta vain 12km+3x100m, ajomatka Jyväskylään missä kevyt kävelylenkki
Ma 10km+3x100m, illalla 3km+8x1,6km Harjun kierros 4min vauhdilla 160 sykkeellä+5xpakara/polvennostojuoksua, 5x100m+ 3x5syväkyykkyhypyt+3km vr
Ti aamusta 5km+puntti (venyttelyä, selkiä/vatsoja lämmittelyksi, syväkyykkyä tangolla, 2x10 penkille tasajalkahyppyä, 2xaskelkyykkyä laitteella vain viisi toistoa painot 50-60kg+ 2x takareisiä vain 5 toistoa isoilla painoilla, 2xylataljaa eli jotain käsille) +3km hölkkää kämpille
   Illalla 21k+2x100m kevyttä juoksua + hyvä hieronta klo 18.00
Ke aamulla 10km+2x100m aamulenkki Jaakon ja Tommin kanssa
     Illalla 2km vr+13km 3.45 vauhdilla +1km vr+3x100m
To aamulla klo 8 Pilatestunti+ 10km+3x100m lenkki päälle
     Illalla tarkoituksena juosta 2x10x100m hiekkatiellä Jaakon kanssa

Tuossa yllä oikein numeraalisesti kirjoitettuna viime päivien treenejä. Joku luulee, että meikäläinen vain pikkasen ulkoilee, mutta kyllä tuosta muutaman treeninkin saa. Tavoitteena syksyn osalta on hankkia voimaa, huoltaa kroppaa sekä harjoitella kevyesti. Tarkoituksena on triatlonisti Tom Söderdahlin sanoin päästä hyvästä suorituskunnosta hetkeksi pois jotta sinne voisi jälleen palata. Homma toimi hyvin viime vuonna kun syksyllä huolsin kroppaa niin keväällä oli jälleen hyvä isku päällä.

Maratonin jälkeen en ole tehnyt kovia harjoituksia oikeastaan ollenkaan vaan tyytynyt reippaisiin. Ne tuntuvat huomattavasti mukavemmilta kuin kovavauhtiset pitkät lenkit. Lisäksi ajatuksena on nähdä nousujohteisuutta harjoittelussa niin, että vauhdit paranevat vuoden vaihteen jälkeen tehojen lisääntyessä. Apua tässä antaa testijuoksut, jotka järjestetään tänä vuonna Jyväskylän Kuokkalassa eikä siis enää Vaajakoskella kuten tähän asti. Ensimmäinen tesijuoksu on 16.11 ja muista päivistä tiedotetaan myöhemmin. Tuotakin päivää ennen ehtii vielä hyvin harjoitella ja toivottavasti nousta vielä pyörän selkäänkin ainakin kerran. Odotettavissa on pieni pakkasjakso, mutta ehkä sen jälkeen.

Ensi viikonloppuna ajatuksena oli ajaa Parkanoon talvirenkaita vaihtamaan ja samalla reissulla juosta Kankaanpäässä kymppi. Mikäli keli ei aivan jäiseksi muutu kirmaan siellä toivottavasti alle 33minuutin, mikä olisi jo hurjaa kyytiä.

Viime viikonlopusta sen verran, että olimme Hannen porukoiden luona Teuvalla juhlimassa kihjalaisia. Hauska reissu oli ja paria mummeliakin (92v ja 88v) tuli nähtyä. Tiedoksi vaan, että kuvan omenapuu on istutettu sotien jälkeen Amerikasta avustuksena lähetetystä omenasta. Paljon on vettä virrannut Teuvajoella sen jälkeen, mutta edelleen puu on pystyssä. Omenat tosin ovat happamia.

Kiirettä muuten on piistannut ihan sopivasti, mutta ehdin tehdä tarvittavat asiat enkä liikoja stressaa muusta. Päivä ja asia kerrallaan edetään. Asiapitoinen video Maunosta:

Kolmen sillan juoksu ja muuta

Viime viikon maanantaina alkoi jälleen ohjelmoitu treenaaminen. Se tarkoittaa paperille kirjoitettuja treenejä viideksi viikoksi eteenpäin. Antero lähettää sen mulle sähköpostilla, mistä printtaan sen kirjoituspöydän ylälaatikkoon. Sieltä on hyvä päivittäin aina tsekkailla, mitäs ohjelmassa olikaan. Periaatteessa ohjelma on samalla rungolla ja melko hyvin tietää miten minäkin päivänä treenata. Miksi muuttaa hyväksi havaittua, kun vuosituhannen alusta alkaen kovemmat yhteistreenit ovat olleet maanantaisin ja torstaisin? Toki näin syksyllä itselle jää enemmän säveltämisen varaa eikä valmentajakaan siitä tykkää pahaa.

Maanantaina siis totuttua kiertämistä Harjun maastoissa kahdeksan kierrosta pikkasen alle neljän minuutin kilometrivauhdilla. Juoksu tuntui hyvältä ja hyvää teki taas hikoilla kunnolla. Jalat tuntuivat olevan palautuneen oloiset ja samoin mieli. Jaakko ja vaihtari Ibai olivat mukana treenissä ja aika kului mukavasti jutellen. Antero seisoi reitin varrella ja kellotti kierrosaikoja, jotka mailin mittaisella reitillä olivat 6.10 nurkilla. Treenin päälle teimme pakara ja polvennostojuoksua sekä 5x100+ syväkyykkyhyppyjä. Verkat oli 3+3km ja päivän kilometrit alle 20, kun aamulenkki jäi vielä väliin.

Tiistaina on tälle syksylle merkattu käynti punttisalilla. Mulla se on uimahallilta lähdetty 3km juoksulenkki sekä salin puolella jalkoihin ja keskivartaloon keskittyvä kohtuu lyhyt treeni. Tämä toinen viikko meni aika lailla kuten edellinenkin, mutta nyt oli Jaakko mukana. Mies näytti kuinka syväkyykkyä tehdään ja uskalsin pikkasen painojakin laittaa tankoon. Viime viikolla tein vielä vesijuoksua 20min treenin päälle, mutta tänä viikolla oli jo kiirus luennolle.

Jo parin päivän treenaamisen jälkeen kävin Timolla hierottavana, joka kyllä teki hyvää puntin jälkeen. Sitä ennen oli kevyt 15km juoksulenkki ja hierontapöydällä makoili aika väsynyt mies. Edellisviikolla kipeytynyt selkä ei vielä hieronnalla tullut kuntoon vaan tämän viikon tiistaina piti käydä kiropraktikolla. Hyvin se tuntui aukeavan. Melkoinen päivä oli muutenkin ohjelmassa, kun Jari sai houkuteltua lounaalla pyörälenkille ja sellaisen 55km siivun pyöräilimmekin Isolahden ja Säynätsalon kautta. Pakaroissa poltteli aamuinen puntti, mutta muuten oli hienoa fillaroida. Illalla kävin vielä puolentoista tunnin hieronnassa Tommilla niin voihan siinä laskea tunteja urheilun hyväksi sille päivälle.

Keskiviikko on aina väsymyspäivä. Viime viikolla kävin vain aamulenkillä ja illaksi menin Hipposhallille palaveriin, missä oli koolla eri kestolajien edustajia. Tavoitteena oli pitää avauspalaveri, missä kartoitetaan mitä yhteistyötä voisimme tehdä. Ideoita tuli ja katsotaan miten homma etenee. Hienoa kuitenkin että lajikateudesta päästään eroon ja käytännön yhteistyöhön pyritään. Palaverin päätteeksi oli pieni 10min juoksuverrytely sekä aitakikkailuja Antin ohjauksessa. Lakasen Jani näytti tämän jälkeen toiminnallisen harjoittelun liikkeitä eli miten kuntopallolla ja kahvakuulalla voi vahvistaa keskivartaloa ja sen hallintaa.

Torstaina oli vielä jalat tukossa ja selkä lukossa. Kävin yksin aamupäivästä juoksemassa portaita, kun ilta meni luennolla istuessa. Harjun puuportaat ovat mainio paikka reenailla ja nykyään myös crossfit jamppojen suosiossa. Alueelta löytyy myös leuanvetotankoa + selkä ja vatsoja varten tehtävät puurakennelmat. Hyvä ulkoilmapunttisali siis. Tyrkkäsin 3x4x portaat ylös ja aloin olla aika lailla puhki. Alle olin tehnyt muutamat loikat, mutta rullaukset jätin tekemättä.

Perjantaina kävin pienellä happihyppelyllä ennen aamun luentoa. Muuten päivän ainut lenkki oli 15km+6x100m ennen saunaa. Lauantaille olimme Hannen kanssa katsoneet hölkkätapahtumaa ja sellainen näytti löytyneen Laukaasta Kuhasen koululta. Juostava Kolmen sillan lenkki kiertää sanan mukaisesti kolme siltaa yhden 6km lenkin aikana, mistä yksi 50m mittainen riippusilta. Kaunis reitti siis ja mukava matkailun kohde. Reitti oli aika mäkistä kuten Laukaassa on, enkä aivan täysiä juossut. Jalat oli kipeinä viikon treeneistä ja juoksin nuoren 15v Jussi Eskolan kanssa alkumatkan. Vauhti oli 3.40 luokkaa ja puolimatkan jälkeen kiristin pikkasen. Huomasin että 3.30 vauhtiinkin saa tehdä tosissaan töitä ja lopussa pääsin pari kilometriä 3.20 vauhtia eli hyvä kiihtyvävauhtinen reeni siis. Verkat oli 4+4km ja olo hyvä hyvässä seurassa. Tapahtuma oli oikein lämminhenkinen ja kisan jälkeinen lihakeitto maukasta. Paluumatkalla piipahdimme vielä kauniin autotien varrella sijainneessa Järvilinnassa kahvilla.

Sunnuntaina kävimme fillaroimassa Jarin kanssa 50km kevyttä ja tulimme Tikkakosken kautta takaisin kun menomatka oli Laukaan tietä Vihtavuoreen asti. Aamupäivällä oli vielä pilvistä kun puolen päivän aikaan aurinko helotti kirkkaalta taivaalta. Hannen kanssa emme malttaneet huilia loppupäivää sisällä vaan lähdimme tutkimusretkelle. Ensin Nyrölän Kallioplanetaarioon ja sitten Nyrölän luontopolulle. Molemmat ovat ihan käymisen arvoisia paikkoja. Varsinkin näin syksyllä pientä ulkoilua kannattaa tehdä ja nauttia luonnostakin. Katsotaan josko tälle syksylle löytyy vielä muita retkikohteita.

Tällä viikolla treenit ovat olleet samat kuten viime viikolla. Maanantaina mukana oli Finlandia maratonin 2.37 pistellyt Jyrki Ruohomäki ja hiukan olemme häntä haastaneet tammikuuksi Etiopiaan treenaamaan. Tiistain kuvioista jo kirjoitin ja eilen aamulenkin lisäksi juoksin 12km 4min vauhtista puolireipasta. Juoksu kulki ihan hyvin kipeistä lihaksista huolimatta. Tänään jälleen portaita juoksemaan ja viikonlopuksi Pohjanmaalle.

Tuolta juttua ihan mielenkiintoisesta asiasta nimittäin vapaasta lenkkeilystä Palestiinassa. 

Miika Takala tavoittelee EM-maratonista kruunua uralleen

Lähde: Hevoskuuri. Julkaistu 03.10.2013

Miika Takala on asettanut itselleen kovan tavoitteen päästä Zürichin EM-maratonille. Kuva: Terhi Halonen

Jyväskylän Kenttäurheilijoiden 35-vuotias Miika Takala saavutti muutama viikko takaperin uransa ensimmäisen henkilökohtaisen suomenmestaruuden voittaen maratonin SM-kultaa kotikaupungissaan Jyväskylässä. Nyt Takalan mielessä siintää ensi kesän Zürichin EM-kisarajan 2.18 rikkominen, mikä olisi komea kruunu hänen pitkälle uralleen.
Entistä mieluisamman Takalan ensimmäisestä SM-kullasta tekee se, että se tapahtui hänen oman seuransa järjestämässä Finlandia Maratonilla tutuilla kotikaupungin teillä.
– Pitkään mietin, että juoksisin maratonin jo keväällä, mutta onneksi valmentajani Antero Liukkonen sai minut siirtämään katseet tähän syksyn kotimaratoniin. Oli tosi hieno juosta ja hienot fiilikset, vaikka 2009 juoksin nopeammin kuin nyt. Oli tosi hieno kilpailu ja mukavaa kun oman seuran kisatalkoolaiset ja tutut kannustivat reitin varrella, Miika Takala muistelee vielä kultajuoksuaan.
– Pidemmän aikaa tätä SM-kultaa on jo haettukin. SM-maastojen joukkuekulta minulla on, mutta henkilökohtainen mestaruus on aina arvokkaampi. Pari SM-hopeaa minulta löytyy, mutta kulta on aina kulta. Samalla tämä oli myös JKU:lle sadas SM-mitali, Takala osaa arvostaa ensimmäistä mestaruuttaan.

EM-maratonista uran huipennus?

Takalan maratonennätys on 2.21.34, mutta hän on päättänyt lähteä rohkeasti Zürichin EM-rajan 2.18 kimppuun.
– EM-maraton olisi sopiva oman juoksu-uran huipennus. Sinne on nyt iso yritys ja katsotaan päästäänkö sinne. Talvella on tarkoitus treenata ja keväällä annetaan sitten näyttö, huhtikuussa joko Rotterdamissa tai kaksi viikkoa myöhemmin Hampurissa. Kyllä tämä varmasti on minun viimeinen kova yritykseni, mutta juoksua tulen varmasti jatkamaan tämän jälkeenkin ja kisailemaankin veteraanisarjoissa. Ei sitä seinään kannata lopettaa, sitähän vaan lihoo ja joutuu huonoon kuntoon.
– Ennätykset tehdään hyvässä porukassa ja ei niitä alle 2.20 juoksijoita niin kauheasti Euroopassa ole, mutta ainakin Hollannissa on hyvä taso ja myös Hampuri on hyvä paikka yrittää ennätystä, Takala sanoo tulevasta näyttöpaikastaan.
Takala myöntää kuitenkin realistisesti, että 2.18 on kova raja hänelle, eikä sen alittaminen tule olemaan hänelle helppoa.
– Kyllä se 2.18 rajan alittaminen vaatii täydellistä juoksua ja hyvää keliä ja ettei tuulisi sekä vielä hyvää porukkaa ympärillä. Mutta nyt on tarkoitus aloittaa valmistautuminen ja tehdä useampi kuukausi hyvää maratonharjoittelua ja kovaa työtä. Ja mikäli selviää ilman vammoja, niin kyllä sen rajan rikkominen mahdollisuuksien rajoissa on, siihen ainakin täytyy uskoa, Takala sanoo.
– Se raja on tehty viime vuoden tilastojen pohjalta, jolloin moni juoksija yritti Lontoon olympiamaratonille. Esimerkiksi 2.19 olisi ollut sopivampi raja EM-maratonille.
Harjoittelussaan Takala panostaa laatuun ja siihen, että juoksu olisi hyväntuntuista koko ajan kauden ympäri.
– En kerää kilometrejä niin hirveän paljon, sillä 200 kilometrin viikot ovat aika kovia kropalle tässä iässä. Sen sijaan panostan enemmän laatuun ja siihen, että juoksu olisi hyvän tuntuista eikä liian junnaavaa myöskään harjoituskaudella. Talvellakin on tarkoitus juosta vähän kisoja tuntuman säilyttämiseksi.

Afrikka toinen koti ja hyvä leiripaikka

Miika Takala asui Tansaniassa kahdeksanvuotiaasta 15 ikävuoteen saakka ja puhuu swahilin kieltä sujuvasti. Seitsemän vuotta Takala on tehty swahilin kielen asiointitulkin työtä tehden mm. käännöksiä. Tulkin työn ja juoksun lisäksi Takala elämään mahtuu opiskelut sosiaalityö pääaineenaan. Opiskelussaan Takala on gradussaan keskittynyt maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla ja tehnyt haastatteluja swahilin kielellä Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kanssa.
– Tulkin työssä palkka on kohtalainen ja 3-4 tunnin työpäivillä olen tullut toimeen. Tosin nyt olen ollut opintovapaalla ja saanut ansiosidonnaista päivärahaa. Lisäksi minulla on hyvä tiimi ympärillä ja seurani Jyväskylän Kenttäurheilijat on ollut paras sponsorini. Lisäksi ihmiset ympärilläni ovat antaneet uskoa siihen, että EM-rajan alle olisi mahdollista päästä, Takala kiittelee tukijoukkojaan.
– Liitoltahan en ole saanut niin henkistä kuin materiaalistakaan tukea, Takala jatkaa.
Nuorena poikana Tansaniassa asuessaan Takala ei vielä harrastanut juoksua, vaan juokseminen alkoi Suomessa 17-vuotiaana. Itä-Afrikka on tullut Takalalle tutuksi myöhemminkin ja hän on leireillyt siellä pitkiäkin jaksoja kerrallaan. Tulevana talvena Takalan mielessä on mennä harjoittelemaan Etiopiaan.
– Niemisen Jaakon kanssa olisi tammikuussa tarkoitus mennä Etiopiaan Addis Abeban lähelle, jonne Kenenisa Bekele on avannut harjoittelukeskuksen 2700 metrin korkeuteen. Olin siellä 2009 ja se on oikein hyvä paikka. Helmi-maaliskuu on vielä hieman auki leireilyn suhteen, mutta ainakin maaliskuussa olisi seurajoukkueiden Euroopan cupia tarjolla, Takala kertoo tulevasta talvestaan.
– Tammikuuhun saakka olen näillä näkymin Suomessa ja tarkoitus olisi hyödyntää ainakin Kihun hyvää juoksumattoa, jota pääsee käyttämään sekä myös Hipposhallia, jonka kaarteet tosin eivät ole niin hyvät pidempiä matkoja juostessa.
Hevoskuurin tavoittaessa Takalan hän oli juuri lopettanut kahden viikon ylimenokauden ja aloittanut tällä viikolla harjoittelun kohti EM-kautta. Takala kertoi palautuneensa SM-maratonista todella nopeasti, joten sekään ei ole enää häiritsemässä uuden harjoituskauden aloittamista.
– Nyt tässä syksyllä kerätään määrää ja harrastetaan monipuolista harjoittelua, niin että välillä käydään jopa sauvakävelemässä ja salilta haetaan hieman juoksuvoimaa, Takala kertoo.
– Lisäksi tarkoituksena on hankkia vielä lisää tietoutta, että mihin keskittyä maratonharjoittelussa. Ensi kaudella tulen varmaankin jättämään lyhyempiä kisoja pois ja keskittymään enemmän pidempiin kisoihin.
– Yleensä en ole tehnyt mitään spesiaalia valmistavia harjoituksia ennen maratonia, mutta yksi vaihtoehto voisi olla puolimaratonin juokseminen kolmea viikkoa ennen. Täytyy kysellä vielä lisää kokeneilta juoksijoilta neuvoja, mutta muistaa samalla oman pään pitäminen harjoittelussa, Takala suunnittelee.

Yhteisöllisyyttä suomalaiseen kestävyysjuoksuun

Kysyttäessä Suomen kestävyysjuoksun tilasta ja siitä millaista tukea tai apua Takala on saanut liitolta, vastaus ei ole kauhean mairitteleva.
– Varsinkin vanhemmille aikuisurheilijoille ei ole minkäänlaista tukea liitolta tarjolla. Ei ole minkäänlaista yhteydenpitoa, rahallisesta tuesta nyt puhumattakaan, Takala sanoo.
– Yhteydenpito olisi paras ja edullisin vaihtoehto, mutta edes sitä ei ole tarjolla. Onneksi sentään nuoriin tulevaisuuden lupauksiin jonkin verran panostetaan. Mutta ei täällä Suomessa todellakaan liikaa miehiä ole, joten jonkunlainen tuki edes olisi toivottavaa.
Myöskään edustuspaikkoja ei ole suomalaisurheilijoille ollut liikaa tarjolla.
– Se kannustaisi yrittämään, jos kisapaikkoja olisi paremmin tarjolla. Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt päätöksen, että se lähettää kolme juoksijaa ensi kesän EM-maratonille. Barcelonassa 2010 ei ollut ketään suomalaisjuoksijaa, vaikka Henri Manninen oli juossut 2.19., jonka olisi minun mielestä pitänyt riittää kisapaikkaan. Myöskään tämän kesän 23-vuotiaiden EM-kotikisoissa ei montaa suomalaisurheilijaa ollut, vaikka moni olisi varmasti tullut omalla kustannuksella Tampereella, jos vaan olisi saanut mahdollisuuden.
Yksi asia, jota Takala vielä kaipaa enemmän, on yhteisöllisyys juoksijoiden keskuudessa.
– Yhteisöllisyys on hyvin tärkeää. Yhteiset leirit ja kokoontumiset, joissa nuoret ja kokeneemmat urheilijat kerääntyisivät yhteen, olisi erittäin hyödyllistä. Samalla nuoret näkisivät vanhemmilta urheilijoilta, että mitä urheilijana oleminen vaatii. Lisäksi ohjelmassa saisi olla enemmän yhteisiä palavereja ja yhteisharjoittelua, joka veisi eteenpäin, Takala tuo esille kehitysideoita suomalaisen juoksun kehittämiseen.
Berliinin maratonilla tehtiin jälleen uusi hurja maratonin ME-aika, mitä mieltä siitä olet?
– On se järkyttävän kovaa vauhtia ja selvästi alle kolmen minuutin kilometrivauhtia. Tämän jälkeen 2.10 aikoja ei pidetä enää minään, vaikka esimerkiksi SE-aika 2.10 (Janne Holmen) on todella kova aika, Miika Takala tuumii loppuun Wilson Kipsangin hurjasta maailmanennätysajasta 2.03.23.
Hevoskuuri toivottaa onnea Takalalle EM-haaveen toteuttamiseen ja kehottaa samalla muitakin kestävyysjuoksijoita kokeilemaan rohkeasti rajojaan ja asettamaan itselleen riittävän korkeita tavoitteita.
- Tero Viljanen

Hevoskuuri+ palvelusta lisää juttuja ja artikkeleita.

Lepojakso vietetty

Pari viikkoa maratonista alkaa olla vierähtänyt. Se tietää myös huilikauden päättymistä ja hyvä niin sillä mieli tekee aloittaa jälleen juoksu. Melkein olen pystynyt olemaan juoksematta koko ajan lukuunottamatta paria ulkoilua. Viime viikon sunnuntaina pyöräilimme porukalla sellaiset 60km, minkä jälkeen jaloissa kyllä tuntui. Alla oli viikon treenitauko ja aika nopeasti sitä lihakset tulee jälleen kipeäksi kun liikkuu.

Viime viikolla yritin olla ahkera opiskelija ja taisin siinä onnistuakin. Ehkä liiankin hyvin, sillä alaselkä iski suojajumin päälle torstaina ilmeisesti liiallisen istumisen ja vähäisen liikunnan vuoksi. Alaselkä kaipaa pientä liikettä pysyäkseen kunnossa ja pelkkä pieni pyöräily ei näköjään riittänyt. Tiistaina olin kuitenkin käynyt Jaakon kanssa puntilla ja 20min vesijuoksemassa. Tein ihan perusjuttuja ja tarkoitus oli lähennä totuttaa lihaksia reeneihin. Ajatuksena on ollut, että pitkin syksyä kävisin salilla ja ehkä jopa voimaa yrittäisin hankkia. Tätä kautta myös veteraanin solut uusiutuvat ja pieni parannus lihaskunnossa ja jalkavoimissa saattaa näkyä myös maratonmatkoilla.

Istuskelin siis pitkin viikkoa joko luennoilla tai yliopiston kirjastolla, mikä on hyvä paikka keskittyä opiskeluun. Graduseminaari alkoi jälleen ja sen parissa liittää pakerrettavaa. Yritän lisäksi tehdä alta pois muita pakollisia kursseja niin, että kevääseen ei jäisi niin paljon tehtävää. Opiskellessa tosiaan huomasin, että kroppa kaipasi liikuntaa ehkä edes pieniä aamulenkkejä. Toisaalta kiva oli nukkua pitkään ja laiskotella ilman ulkoilupaineita. Silti päivän kohokohdaksi nousi pyöräily yliopistolle raikkaassa säässä tai pyöräileminen Hannea vastaan Vaajakoskelle. Kaupoillakin tuli viikolla käytyä jonkin ja myös siinä sai jonkin verran jaloitella.

Torstaina totesin selän olevan aivan jumissa ja aamupäivällä väkisin juoksin 8km. Juoksu ei kulkenyt yhtään ja ja selkä tosiaan oli jäykkä. Eilen kävimmekin siis pienellä sauvakävely/ juoksulenkillä, mikä kyllä teki älyttömän hyvää. Alkuun kun oltiin päästy ajoimme tänään Peurunkaan ulkoilemaan. Alle kävelimme viitisen kilometriä maastossa ennen punttisalille siirtymistä. Siellä ihan perusliikkeitä laitteilla puolisen tuntia ja lopuksi päälle uima-altaalla kevyttä uintia ehkä 300 metriä. Peurungan kupolihalli jyrättiin maan tasalle jokunen vuosi sitten ja tilalle tuli uusi. Sisällä oli juoksurata, missä jyväskylän hirmut vetivät vetoja ennen Hipposhallin valmistumista. Ympyrää juostuksi alle 3min tonnit kuulostavat aika kovilta ja jaloillekin setti saattoi olla kovaa puuhaa. Ehkä parhaiten halli tunnetaan Kekkosen seinälle maalatusta lauseesta "Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta ovat tekosyitä".


Nyt siis tilalla oli uusi kylpylä, missä myös komea vesiliukumäki. Oli monenlaista poreallasta ja saunaa, mutta kilpauimarille paikka ei sovi. Kylpijöille siis ja bilettäjille. Vetovoimaisuutta yritetään lisätä kotimaisilla tähtiartisteilla ja hyvällä ruualla. Lounas oli kyllä todella maittava ja näköalat Peurunkajärvelle komeat. Peurunkahölkkääkin paikalla järjestettiin ja vuoden 2011 taidettiin perua. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

Takaisin paluumatkalla ajattelimme kiepauttaa Vehniän kautta ja hieman eksyen löysimme Hitonhaudalle (video). Kyseessä on jääkauden aikainen kallioperän murtumalinja. Rotko on komea ja näkemisen arvoinen. Kävelyä reissulla tuli tunnin verran lisää, mutta aikaa ja energiaa oli syömisten jälkeen. Hienoa on ollut ulkoilla ja nauttia luonnosta ilman juoksua. Käveleskely on sekin ihan mukavaa puuhaa. Ensi viikolla on kuitenkin tarkoitus palata perusasioiden pariin eli juoksuharjotteluun. Ensin pitää saada alaselkä taas toimimaan ja totuttaa jalat sen jälkeen pikkuhiljaa juoksumääriin. Virtaa ainakin pitäisi olla ja henkisesti akut on ladattu. Tervetuloa syksy ja talvi!