La Marquesa

Aina ei ole helppoa, varsinkaan kun juoksee pitkää lenkkiä raskaissa olosuhteissa. Tämänpäiväinen lenkki totta tosiaan oli sellainen. Ajoimme autolla puolisen tuntia Mexico Cityn suuntaan ja nousimme koko ajan korkeammalle. Saavuimme La Marquesa nimiselle alueelle 3000m korkeuteen, missä oli melko tasaista. Paikka on suosittu viikonloppuvietto kohde ja päivän mittaan paikka kuhisi piknikillä olijoita.

Starttasimme liikkeelle kello 9 ja aloimme nousta pikku hiljaa ylöspäin. Ilma oli todella kaunis ja metsikkö muistutti Euroopan metsiä havupuineen. Emme pitäneet kiirettä vaan pysähtelimme valokuvaamaan ja ihastelemaan maisemia. Samalla myös syke sai hiukan laskea. Hitaimmillaan ylämäkeen jouduimme kävelemään ja vauhti ili 11min/km. Alamäkeen tultiin sitten 4.20 vauhdilla. Vastaan tuli motocrossmiehiä sekä ratsastajia.

Meikäläinen joutui aika koville ja välillä jäin pojista. En ottanut sykemittaria mukaan, mutta uskoisin palautuvani huomisiin tonneihin. Kun muistelen kuinka kolmessa tonnissa juoksu Etiopiassa helpottui leirin edetessä täytyy siihen luottaa nytkin. Pääasia, että hengitys tekee töitä ja kunto nousee. Juostessa sain sellaisenkin kungingasidean, että SM-maantiellä juoksen hyvän juoksun.

Lenkki päättyi kolme tuntia siitä kun olimme lähteneet. Matkaa oli taittunut 25km siis hirveestä vauhdin hurmasta ei voi puhua. Kuitenkin kun nousee 3000m korkeudesta 3400 metriin ja välillä käy alhaalla ja uudestaan nousee korkeamalle oli pakko laittaa kävelyksi. Se ei kuitenkaan tilannetta haittaa, kyseessä on kuitenkin kestävyyssuoritus! Valokuvia reissusta tulee hiukan myöhemmin.