10x1000m

Ei mulla kunnossa hirveesti vikaa ole. Sen todisti tämänpäiväinen hallireeni. Ohjelmassa oli tonneja ja hiukan etukäteen arvoin montakohan sitä jaksaa juosta. Antero oli laittanut ekaan vetoon maltillisen 3.15, se meni 3.03,5. Ajattelin että siinä oli hyvä avaus ja hirveesti ei kannata ainakaan kiristää. Seuraava meni 3.04,8 ja sykkeet hädin tuskin nousi 170:ään. Jalat toimivat moiteettomasti ja keskityin vain juoksemaan rennosti. Seuraava 3.04,1 ja sitä seuraava 3.04,5. Eilinen käsittely tuntui hiukan pohkeissa, mutta ne eivät reenin kuluessa menneet sen enempää tukkoon. Odotin, koska juoksu alkaa painamaan vaan ei alkanut. Ajat 3.04,2 ja 3.02,4 ja hyvä meininki jatkui aina kahden minuutin ja 200m hölkkäpalautuksen jälkeen. Vedot juoksin piikkareilla tällä kertaa ja tonnit jatkuivat 3.04,1 ja 3.04,2 ikääkuin vakionopeudensäädin olisi asennettu kohdilleen. Juoksu jatkui edelleen, eikä kone alkanut yskähdellä. Lopussa sykkeet tosin lähentelivät 180:aa, mutta vauhdit olivat 3.03,2 ja vika hiukan kirraamalla heleposti 2.51,8. Siinä vedossa olo oli kuin Janne Holmenilla. Juoksu ei näytä missään vaiheessa ryhdikkäältä, mutta kone jaksaa puskea.

Maanantain reeni siis tuli tehtyä hyvillä vauhdeilla. 26.3 olisi tiedossa Raleigh relays kisoissa 10 000m, siitä viikon päästä Pentin pinkaisu Vaajakoskella ja sitä seuraavana SM-maantiet Siuntiossal Suunnitelman toteutuessa kunto nousee pitkin kevättä ja baanalla nähdään sitä vanhaa Miikaa.

Noin kahden vuode tauon jälkeen olen alkanut jälleen pitämään paperiversiota harjoituspäiväkirjasta. Aika paljon matskua katosi edellisen läppärin mukana, mutta se siitä. Tämän viikon saldo oli 160,6km juoksua+1.20hiihtoa+35min vesijuoksua+500m uintia ja kaksi kevyttä salia.

Viikonloppu tuli ja meni tosi nopeasti. Tekevällä riittää hommia ja niin tällä kertaa mun kohdalla. Nykyisin alkaa olla valoisaa puoli kahdeksalta ja silloin meikäläinen alkaa jo heräillä. Sain tänään kuitenkin vetkutettua sängyssä yhdeksään saakka, sillä päivän lenkki oli ohjelmassa kymmeneltä. Aamupuuroa keitellessä ehdin kuunnella yliopiston videoluentoa. Kymmeneksi hölkkäsin Harjulle, mistä mukaan pitkälle lenkille lähti Jouni Nyrönen. Kaksi tuntia meni ihan kivasti, vaikka jaloissa hiukan painoi molemmilla edellispäivän salilla käynnit ja penkille nousut. Keli oli lähellä plussaa ja luni tuntui hiukan lipsuvan lenkkarin alla. Aina ei voi tai ei kannata valittaa.

Lounaan kokkailin tänään kämpillä ja katselin hiihdon duatlonkisaa. Ei tullut mitalia Suomelle, mutta hyvä ja jännittävä kisa kuitenkin. Hetken yritin opiskella ja hieman stimmunkia sainkin päälle, kun tiesin hieronnan lähestyvän. Sillanpään Juuso onneksi suostui käsittelemään jumisia jalkoja. Ajatuksena oli mennä jenkkeihin hyvässä kunnossa olevilla työvälineillä. Huomenna olisi kuitenkin vielä tonneja ja katsotaan miten jalat toimivat tämän päiväisen moukaroinnin jälkeen.

Pikkuhiljaa pitäisi aloitella seuraavan reissun suunnittelu. Sitä ennen yritän kuitenkin saada työ- ja opiskeluasiat sellaiseen pakettiin että siitä on hyvä jatkaa myöhemmin.

Enää ei lanttu leikkaa. Tähän aikaan illasta alkaa olla parempi unohtaa opiskeluasiat. Olen yrittänyt ahkeroida sosiaalityön työmenetelmät kurssia loppuviikosta ja nyt viikonloppuna. Kauheesti kyllä joutuu tekemään töitä muutaman opintoviikon eteen. Motivaatio pysyy silti hyvänä, kun itse maksaa opinnoista ja kun kyseessä on meikäläisen mahdollinen tuleva ammattiala. Verkostokokoukset ja läheisneuvonpito olivat tämän päivän teemoja, kun kirjastolla katselin videoluentoja ja kahlasin artikkeleita läpi. Onneksi kaikki on netissä ja uudella tietokoneella liitteet ym aukeavat nopeasti. Samaan aikaan voi olla monta ohjelmaa auki, eikä pelkoa ole koneen kaatumisesta kesken tiivin opiskelun.

Eilen oli reenien puolesta normipäivä. Juoksin aamulla 12km+2x100m ja illalla kävin Selimin kanssa hiihtämässä tunnin ja 20min. Kyseessä oli tämän talven ensimmäinen ja viimeinen hiihtolenkki. Siksi pyrin nauttimaan suihkimisesta mahdollisimman paljon. Kivaahan se oli katsella latu-uria ja hiukan poikkeavaa reenimaastoa. Käsissä riitti puhti yllättävän hyvin.

Tänään oli reippaan lenkin vuoro. Aamupalaa sulattelin hetken ja tein opiskelujuttuja ennen reeniä. Kahden kilsan alkuverkan ja parin kilsan reippaan jälkeen oli pakko pysähtyä varikolle Viherlandiaan. Matka jatkui astetta kevyempänä reippaasti. Gepsi eli hienosti sanottuna sateliittipaikannin näytti vauhteja 3.56, 51, 4.06, 3.45, 41, 39, 42, 33, 32, 39, 38, 40, 40. Jännästi puolessa välissä reeniä vauhti kiihtyi kolmeen ja puoleen aivan vahingossa. Ajattelin että lopussa mennään todella lujaa, mutta toisin kävi. Vaikka tuuli oli myötäinen ja omasta mielestä kiihdytin vauhteja mittari näytti toista. Joko kuntotekijät tuli vastaan tai sitten gps ei aivan tarkka ole. Veikkaan ensimmäistä.

Neljään saakka istui kolmatta päivää peräkkäin kirjastolla. Ovien sulkeuduttua kello neljä lähdin uimahallille, missä heiluin salilla 40min ja uin päälle puoli kilsaa. Onnistumisen elämys oli jälleen jaksaa uida kroolilla koko 50m altaanmitta! Kävin myös kylmäaltaassa ja toivotaan, että huominen pitkä kulkee kivasti.

Juoksu tuntuu kulkevan hyvin eilisillä lämmöillä. Eilisen treenin jälkeen kävin saunomassa mun kerrostalon lenkkisaunassa. Lauteilla oli pari naapurin miestä ja heillä oli hyviä juttuja kerrottavana. Tänään aamulla väsytti niin, että nukuin hiukan pidempään ja juoksin työkeikalle 6+4. Pakkasta oli se -25c, mutta juoksu kulki yllättävän hyvin. Kävin vielä kääntymässä fillarilla Kuokkalassa ja lounaan jälkeen siirryin yliopiston kirjastolle. Kovan säätämisen jälkeen pääsin yliopiston verkkoon läppärilläni ja iltapäivä kului videoluentoja kuunnellen ja oppimistehtävää lukiessa. Tarkoituksena on lauantaina tehdä uusi vierailu kirjastolle ja saada jotain aikaiseksi opintorintamalla.
Alkuillasta tuli kiire lenkille, sillä hiihdon MM-kisojen sprintti tuli telkkarista melko aikaisin. Hölkkäsin 1.20 ja juoksu oli suorastaan herkää. Pakkanen kiristyi lenkin aikana -15 -> -20 asteeseen, mutta jalat toimivat hyvin. Mieleen tuli, että oli varmaan ihan hyvä päätös pitää lyhyt kilpailukausi ja hiukan kaivaa vauhteja kropasta. Muuten näillä pakkasilla eteneminen voisi olla aika jäykkää.

Keskisuomalaisessa oli tänään juttu Tuukasta ja Saijasta Christchurchin melskeistä.

Veli lähetti oheisen kuvan jo jokin aika sitten. Kuva on otettu syksyllä siinä vaiheessa kun olin pitänyt elämäni pisimmän ylimenokauden. Siinä vaiheessa lopettaminenkin kävi mielessä. Kimmoisuus oli hukassa, väsytti ja selkä jäpitti. Kevyt kympin lenkki oli suoritus ja veli näppäili hyviä otoksia. Juostessani olo muuttui juoksijaksi ja tiesin haluavani juosta vielä monta vuotta.

Ehkä eniten syksyllä kampesi ilon puute tekemisestä. Jounille usein avauduin juoksun lopettamisesta. Taisi mies tietää, että kerran nylkky on aina nylkky. Reippaiden/kovien lenkkien vauhdit olivat juuri ja juuri 4min/km. Loppuvuodesta juoksin pari hölkkää Vaajakoskella ja Keuruun testijuoksun. Vauhti ei ollut hääppöstä, mutta kipinä alkoi löytymään.

Vuoden vaihteen leireilyt Uudessa-Seelannissa kipeyttivät oikean patellajänteen. Reenit sujuivat ns. perusreenin parissa. Suomeen saavuttuani lähdin samalla viikolla Italian maastokisaan ja sieltä selvittyäni Irlantiin. Molemmat reissut olivat onnistuneita. SM-halleissa meni alakanttiin, mutta hyvät fiilikset eivät sen mukana kadonneet.

Tänään keskiviikkona hölkkäilin aamulla kympin ja illalla hallilla vedin 5x2000m 3.15 vauhdilla 2min palautuksella. Lohduttavaa oli sykkeiden mataluus. Lukemat 163-165 on alle meikäläisen anakynnyksen 170. Siinähän kynnyksen tuntumassa pitäisi heilua mahdollisimman paljon niin vauhtikestävyys kehittyy. Vedoissa voidaan hurjastella hiukan korkeammilla kierroksilla, mutta tasavauhtisissa tv-kovissa ja reippaissa riittää nuo lukemat. Vikan vedon kirrasin 6.12 ja syke nousi 175:teen. Päälle vielä 3x200m 32,31,30.

Maailmalla tuntuu kuohuvan. Libyassa yksi Gaddafi pitää paatospuheitaan ja uhoaa. Uudessa-Seelannissa Christchurchissa järisee maa. Ei sen puoleen, siellä tanner tömisee 14000 kertaa vuodessa, mutta isommat järistykset ovat harvinaisempia. Tuukka ja Saija ovat kunnossa, mutta esim kaupugin keskustan kirkon torni sortui maan tasalle. Vajaa kuukausi sitten ite tallustelin sen lähettyvillä ja tällä kertaa maanjäristys oli maanantaina lounasaikaan. Lisäksi surffasin netissä keskustan kirjastossa. Keskustasta yksi kerrostalo taisi tulla aika lailla maantasalle...

Päivät Jyväskylän kotimaan leirillä menevät nopeasti. Tarjolla on treeniä ja ansio- sekä kotitöitä. Uusi läppäri työllistää, kun sitä on jatkuvasti rämpättävä. Hartiat ovat ajoittain pahasti jumeksissa ja tänään yritin helpottaa ongelmaa käymällä salilla ja vesijuoksemassa. Sitä ennen olin aamupäivällä juossut 20km ja yllättäen törmännyt Anteroon joka suoritti jo päivän toista lenkkiään. Pakkasta oli sellaiset -20c, mutta meno oli ihan kohtalaista. Alaselkä oli pikkasen jumissa ja toivon salilla käynnin auttavan asiaan. Hierontaan en tällä viikolla mene vaan yritän reenata ahkerasti. Ensi viikolla onkin sitten jo reissua edessä.

SM-hallit 2011 Myllypuro

Kestävyysjuoksu ja urheilu yleensäkin on hieno juttu. Se tuo sisältöä elämään ja toivoisin jokaisen nauttivan siitä. Tämän päivän kisaan olin asettanut muutamia tavoitteita. Aiottua tulosta en saavuttanut, mutta toisen saavutin. Olin päättänyt nauttia ja juosta ilolla meni hyvin tai huonosto. Vähän niin kuin Ryan Hall kirjassaan Running with joy kirjoittaa. Jotain voi ärsyttää kirjan hengellinen sisältö, mutta toivoisin jokaisen löytävän ilon elämäänsä.

Fiilikset ennen kisaa olivat hyvät. Keskiviikon valmistava reeni meni tosi hyvin ja jalat herkistyivät loppuviikkoa kohti. Juoksussa tuntui hyvä rytmi. Itse kisassa vedin kärjen takana ekan tonnin 2.53, en siis liian lujaa. Toinen porukka tuli kymmenen metrin päässä ja ihmettelin hiukan mikä mättää. Porukka otti minua pikkuhiljaa kiinni ja juoksu alkoi tuntua työläältä. Kalle tuli pari kertaa rinnalle, mutta ei mennyt ohi. Arvelin vaudin riittävän miehelle. Kaveria alkoi menemään ohi ja yritin vastata turhaa. Maratoonari Jaakko Kerokin kehittelin mainion loppuvedon omani hyytyessä tasaisesti. En saaanut sitä tarvittavaa rytminvaihtoa, jolla kisa olisi pelastettu. Maalissa makoilin hetken aikaa, mutta harmitusta ei pahemmin ollut. Olin yrittänyt parhaani ja se riittää.

Jälki spekultaatioina pari ratareeniä ei riittänyt, kaarrejuoksu vaatii omaa taktiikkaa ja maasto ja maantiekisa eivät olleet riittäviä rypistyksiä kuitenkaan. Lisäksi tournee on kestänyt jo aika kauan. Nyt alkaa perusmättö ja lentolippujen hommaaminen. Edessä on kiireinen viikko ja pyrin hoitamaan rutiinit pois alta. Mielekäs elämä saa jatkoa.

Timetable

http://live.time4results.com/yu/2011/smhallit/

www.miikatakala.com

MacBook PROO

Eilen päättyi yhden PC:n taival. Viimeisen kerran se sammui eilen illalla, enkä saanut sitä enää tänään käyntiin. Onneksi olin ottanut varmuuskopioita ulkoiselle kovalevylle. Silti uusimmat matskut saattavat jäädä Fujitsu Siemenssin kovalevylle jumeksiin. Valokuvat mulla on suunnilleen kaikki tallessa, mutta ehkä eniten harmittaa Polarin syketiedostojen kohtalo. Uudelle MacBook Prolleni en ehkä saa ohjelmaa ajettua, mutta yritän kuitenkin. Ehkä tässä vaiheessa olisi hyvä siirtyä Garminin käyttäjäksi tai aloittaa paperiversion pitäminen juoksupäiväkirjasta...

Uusi läppäri löytyi perinteisesti Gigantista, enkä yhtään välittänyt vaikka rahat menisivät ulkomaisten omistajien taskuihin. KampusDatasta olisin saanut ehkä siskon kautta laitteen opiskelija-alennuksella, mutta odotusaika olisi ollut viikko. Meikä tarvi konetta tänään. Hiukan kävi jo Soneran liikkeessä Samsungin tabloidia kattomassa, mutta päädyin mäcciin. Hiukan katselin sitä ohuempaa airiversiotakin, mutta veli sain ostopäätökseni kääntymään pro:hon. Arpa on heitetty ja meikäläisestä tullut omenayhtyön kannattaja. Katsotaan kuinka äijän käy..

Eilen en siis saanut päivitettyä blogia ja reenejä logattua. Kävin kuitenkin hallilla rempomassa vauhdikkaita spurtteja. Tyrkkäsin 5x100m avareita alle ennen 3x600m rynkytyksiä tasan 1.40 aikoihin. Palautus oli 2min. Sitten remmoin 3x400m 64,64,63 edelleen hyvällä kululla. Jalat toimivat tiistain hieronnan jäljiltä kuin singerin ompelukone. Ehkä hiukan laiskaa lompottelua, mutta vauhteja löytyi. Yritin päästä samalla sisälle kaarrejuoksun saloihin ja tikata kaarteessa. Muutenkin aika oudosti sain rytmiä vaihdeltua noissakin vauhdeissa. Lopuksi tikkasin 200m 28.3 ja heleposti tietenkin. Askel tahtoi venyä ja vanua hiukan liikaa, mutta toivon että sunnuntaina kukaan ei astu kantapäilleni. Happo ainakin tietää, mitä on juosta takanani mutta eipä mies ole viivalla. Sunnuntain kolmosesta on kyllä tulossa hyvä otatus ja Vaasassa 8.35 juosseen Kallen päänahka olisi kyllä makeaa maisteltavaa!

Tänään aamusta 27 asteen pakkasessa kevyt kasi ja illallla 1.20 kevyttä juoksentelua eli 17km parilla spurtilla. Sormet syyhysivät päästä näppäilemään uutta tietokonetta lenkin jälkeen!

photoes from the trip

Armagh 2011

Palautuminen viiden päivän reissusta on aloitettu. Sain nukkua kunnon yöunet ja heräsin auringon paistaviin säteisiin, jotka tulivat suoraan ikkunan läpi kasvoilleni. Hölköttelin ulkona lenkin raikkaassa pikkupakkasessa. Pukeuduin lämpimästi ja reilu parinkympin pakkanen ei hidastanut menoa. Hölkkäsin 12km ja menin Taipaleen Timon taitavaan hieronta käsittelyyn. Kroppa ei ollut yhtä pahasti jumissa kuin viimeksi, mikä kertoo ikiroudan sulavan. Uskon hieronnan saaneen aikaan sen, että kolme edellistä kisaa ovat menneet hyvin. Kroppassa tuntuu myös olevan vielä paukkuja kovempaankin menoon.

Illalla hölkkäsin 11km Liikasen Tommin kanssa edelleen kovassa pakkasessa. Kämpillä oven takana odotti lentokoneesta myöhästynyt urheilukassi. Sivutaskun banaanit olivat aivan muussina ja vaatteet tuoksuivat sen mukaisesti. Pyykkikone pyöritti illan mittaan kolmet pyykit.

Ras na Eirean XC

Irlannin seikkailun toinen kisa on käyty. Ihan hyvä maku jäi siitäkin. Etukäteen toivoin pysyväni Harjamäen vauhdissa jonkin aikaa ja ekan kierroksen ihan hyvin pysyinkin. Sitten jäin kärkiporukasta ja käytännössä juoksin koko matkan yksin. Edellä hyytyvää jenkkiä saalistin pari vikaa kierrosta ja melkein onnistuinkin. Reitti oli parista kohtaa todella mutainen ja melkoista sutimista juoksu oli ajoittain. Kierrosvauhtini pysyi melko tasaisena, vaikka eka kiekka oli kaikista nopein. Olin päättänyt startata reippaasti ja katsoa miten ukon käy. Verrattuna parin vuoden takaiseen vääntöön tämä kisa meni paljon paremmin. Reitti oli hiukan muuttunut joten aikoja ei voi verrata. Kärki meni tosi kovaa ja irkkukaveri taitaa olla jonkin sortin mestarijuoksija maastossa. Täällä on paikalliset mestarimaastot viikon päästä, joten jampat alkaa olla kunnossa.

Eilinen päivä vierähti turistikierroksella. Kävimme Boynen taistelutantereella sekä alueella, missä on monia valtavan isoja uhrikukkuloita tai miksi niitä voisi kutsua. Sellaisia isoja kasoja, joiden sisälle pääsi kävelemään. Kasat oli 5000 vuotta vanhoja.

Tällä reissulla olemme päässeet tutustumaan jenkkeihin paremmin kuin edelliskerralla. Hyvää juttua on kyllä tullut ja päivät on mennyt nopeasti. Ranskalaisista ei ole oikein selvyyttä ottanut ja Skottien murre on mahdotonta ymmärtää. Paikallisten kanssa tuli hiukan kuulumisia vaihdettua, mutta jenkit ovat osoittautuneet puheliaimmiksi yllättäen.

Huomenna on lepopäivä kun aika menee matkustaessa. Suomessa on kuulemma kovia pakkasia. Onneksi on melko kevyt viikko tiedossa ennen SM-halleja. Niissä tavoitteena on 8.40 ajan rikkominen. Katsotaan mihin se riittää.

Armagh int. 5k my time 14.54

Yhdet kisat on jälleen käyty. Ihan hyvinhän se meni. Etukäteen arvioin 15minuutin alituksen olevan kova sana tällä kunnolla. Vielä lähtöviivalla arvelin joutuvani juoksemaan rajoitinta vastaan täysiä luukuttaen. Lähtö viivästyi reilun vartin, kun reitin varrella joku kaipasi ambulanssin kyytiä. Ehkä tästä syystä matkaan lähdettiin aika maltilla. Meikäläinen oli melkein kärjessä ekan suoran päättyessä, mutta sen jälkeen alkoi porukkaa lappaamaan ohi oikealta ja vasemmalta. Siinä vaiheessa aloin rentouttamaan omaa juoksuani ja etsin omaa rytmiäni. Eka kilometri meni siinä 2.58 paikkeilla samoin kuin seuraavatkin. Reitin varrella oli paikallinen suuruus, veteraani Peter Finn huutelemassa väliaikaoja. Oma juoksu ei ollut helppoa missään vaiheessa, mutta homma rupesi toimimaan puolen välin jälkeen. Huomasin, että vauhti ei sittenkään hidastu ja saumoja vartin alittamiseen oli olemassa. Viimeinen suora oli todella tappava. Juoksin itseäni kaksi kertaa isomman ja painavamman häiskän vierellä toivovani kepittää hänet. Maalisuoralle tultaessa pääsin rinnalle, mutta kaveri lisäsi tehoja. Edessä näin ihmisiä ja arvelin maalin sijaitsevan siinä. Matkaa oli kuitenkin vielä 200m jäljellä ja selkiä tuli vastaan. Pääsin yhden ohi, mutta sumopainija oli edelleen edelläni.

Maalissa selvisi voittajan juosseen keskinkertaisesti 14.16. Kisa oli mielenkiintoinen neljän ensimmäisen olleen parin sekunnin sisällä. Harjamäki raastoi ajan 14.32 ja Lehtinen 15.20. Kisan jälkeen menimme hotellille hakemaan vaihtokamoja ja palasimme reitille verryttelemään. Hieman etsiskelimme tuloksia, mutta turhaan. Vielä kello 23 illallisella tuloksista ei ollut tietoa.

Reissu on tähän asti sujunut kivasti. Joonas & Joonas brotherssit ovat olleet loistavaa matkaseuraa, eikä naurua ole tarvinnut pidätellä. Ehkä hauskin kohtaus oli Harjamäen yöllä esittämä räppibiisi. Se muistutti kuitenkin enemmän lähestyvää junaa ja korvatulpille löytyi käyttöä. Seuraavana aamuna mies ei tietenkään muistanut tapahtumaa. Olemme tutustuneet Armaghin tarjontaan ja tänään kisan jälkeisenä päivänä kävimme tutustumassa säkkipillien tekoon. Kisan yksi järjestäjä Brian Vallely on ilmeisesti suuri juoksun ja säkkipillien ystävä, sillä paljon hän osasi kertoa tuosta erikoisesta soittimesta.

viiden myllyn juoksu

Italian reissulla tuli pyörähdettyä Milanon muotipäivillä. Kuten kauppakasseista näkyy jotain on tarttunut mukaankin! Jaakon mukaan Italia kielsi muovipussit kokonaan roskaamisen vähentämiseksi. Vaateliikkeet ovat selkeästi pienentäneet paperikasseja ja esim urheiluliikkeessä kamat pakattiin biopusseihin. Aivan Milanon keskustasta löytyi neljän kerroksen sporttiliike, josta sai halvalla Kalenjin-tekstiilejä. Kävimme kahvilla ja pyörähdimme tuomiokirkossa ja linnoituksessa. Päivä oli lämmin ja urheilu unohtui hetkeksi.

Seuraavana päivänä olikin virkistävää startata maastokisaan. Järjestelyt pelittivät tuolla 79:n kerran järjestettävältä maastojuoksulta. Myllyn läpi juokseminen oli sekin ihan mielenkiintoinen kokemus. Tönimistä ei tapahtunut vaan sopuisasti sekin hoitui. Juha taisi saada puujalan hauislihakseen startissa, kun hiukan sohaisi vasemmalla kädellä.

Huomenna Pendolino suunnistaa jälleen lentokentälle. Edessä on koko päivän istuminen ennen saapumista Armaghiin kahden Joonaksen kanssa. Tänään tein valmistavan harjoituksen 5x500m juoksumatolla 3min vauhdilla. Rytmi tuntui aika sähäkältä, mutta jalat toimivat loistavasti. Reeni oli juuri sopiva, ei liian rasittava mutta sopivasti rytmiä tuova. Samaa vauhtia pitäisi torstai-illalla juosta viisi kilometriä.

Alla vielä lisää kuvia Picasa albumissa.

Cinque Mulini

Cinque Mulini

No niin kisat on käyty. Päällimmäisenä on ihan hyvät fiilikset. Joukkueemme sijoittui sijalle 16 vain pisteen virolle hävinneenä. Juha oli kovin luu ja Jaakko kärsi pistoksesta. Mä juoksin alle 33 minuutin ja ihan kohtalaisesti sain raastettua. Eka kunnon kisa pitkästä aikaa ja varmaan avasi röörejä ihan kivasti. Jounikin raastoi akillesvaivaisena 34 minsaan ja Leskinen otti hyviä valokuvia.

Eilen oltiin Milanon keskustassa shoppailemassa ja nähtävyyksiä ihastelemassa. Aika kului kivasti hyvässä seurassa. Taas on yksi hieno reissu tehty. Huomenna Suomeen ja keskiviikkona Armaghiin. Torstain maantie vitonen on vielä juoksematta ja toivon alle 15min aikaa.

Bilbao 2010

Huomenna alkaa siirtyminen kohti pelipaikkaa. Ryanairilla Tampereelta Milanoon mistä oletettavasti bussilla kisapaikalle. Homma toimii jo aika lailla rutiinilla, eikä turhia tarvi jännätä. Matkaseura ainakin on parasta mahdollista. Mukava on nähdä Jaakkoakin, joka jenkkilästä tulee kyseista kisaa varten. Jaakko on nylkkyporukasta, joka viime aikoina on ehkä eniten kehittynyt. Anssi myös hakee SM-kisarajoja ja on parantanut juoksua viime aikoina. Meitä veteraaneja Jounin kanssa ei enää tulevaisuuden toivoiksi voi kutsua, mutta periksi emme anna. Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu, vaikka arkun nauloja on jo katteltu. Mukana on myös pankkiiri Juha, joka pienillä juoksumäärillä on jälleen päässyt hyvään kuntoon. Siitä esimerkkinä maanantain helppo 2.40 tonni. Juha on aina kone maastossa ja nähtäväksi jää, mihin seuran keskinäinen otatus päättyy. Hyvin onnistuessaan päihitämme joukkueena Andorran, Luxenburgin ja jonkun muun. Hyvää verailupohjaa on Ruotsin ja Norjan nylkyt. Siinä mielessä reissu on haikea, että ensi vuonna Sjundeå pistää kampoihin ja pääsee kisoihin. Hapon ensikauden pääkisa on valittu.

Kävin eilen Anterolla palaveeraamassa. Juoksin sinne niin että reipasta juoksua tuli 8km. Aamulla olin juossut 1.20 niin että pari kilsaa lopussa kiihdyttelin. Tänään vielä reippailin 12km aamulenkin ja illallla herkisteltiin sarja 200/400/200/200. Vauhdit oli rivakoita 30/62/29/29. Herkkää ei ollut missään vaiheessa, mutta ei väliä. Tulossa on 10km maastokisa luultavasti kunnon mutavellissä taas. Siksi olen pumpannut selkiä ja vatsoja että juoksu pysyisi kasassa hiukan paremmin. Mopo ei saisi keulia vielä alkumatkasta, vaikka kovaa pitää lähteä liikkeelle.

Tuossa hiukan linkkiä Irlannin kisasta. Lisäksi sunnuntain Italian kisasta.

lepoa

Kello on vähän yli kuusi pohjoisella pallonpuoliskolla ja ulkona on säkkipimeää. Se vaikuttaa meikäläisen vireystasoon matkustuksen ja hieronnan lisäksi. Mieli tekisi mennä kohta jo nukkumaan..

Aamulla hölkkäilin kevyen 9km. Menin sen jälkeen kunnon mankelointiin eli hierontaan. Taipaleen Timo käsitteli meikäläisen kroppaa todella hyvin. Jumia löytyi melko lailla ja Timo arveli tulleeni kreivin aikaan. Kova harjoittelu sillä lihaksistolla olisi hänen arvion mukaan poikinut vammoja..

Olotila koko päivän oli rento. Töiden jälkeen kävin Kristillisestä kirjakaupasta ostamassa Meb Geflezinin kirjan. Jaakon porukat pyörittävät paikkaa nykyään ja vaikuttivat tyytyväisiltä.

Illan mietin lähteäkö lenkille vaiko levätä. Siinä odotellessa tein yhden käännöksen ja pimeä ehti tulla. Kroppa vaipui koomaan ja lepopäivän pitäminen vaikutti järkevältä vaihtoehdolta.

Kuvassa meikäläisen yksiö tammikuussa.

Galen Rupp to race 10,000m in NZ | NZRUN

Galen Rupp to race 10,000m in NZ | NZRUN