Maanantaipäivä toi toivon tullessaan. Toivo merkitsi tällä kertaa sitä, että pääsin juoksemaan parin päivän tauon jälkeen. Aamulla kiedoin nilkan ympärille hiukan ideaalisidettä ja perillä Sulultassa otin hölkkäaskeleita. Onnekseni jalka kesti hyvin eikä muljahdellut kertaakaan, vaikka juoksimme normaalisti metsikössä Henokin ja Atsegedin kanssa. Kuten arvata saattaa vauhti kiihtyi loppua kohti ja jouduin sanomaan "kas kas" tai swahiliksi "pole pole". Hetken aikaa mentiin kohtalaisella vauhdilla ja johan kiihtyi taas. Tällä kertaa tulin mukana, kunnes syke yli 170 lukemissa leipoi kiinni. Hölkkäsin pari minuuttia ja lähdin poikien peesiin vielä minuutiksi. Sitten aloitin loppuverryttelyn n.10min ajaksi. Treenin kokonaiskesto oli 55min ja Polar näytti juostuksi matkaksi 10km. Mukana oli tällä kertaa GBS.kin, mutta kova mutkittelu metsikössä ei ehkä kerro juostua matkaa tarkasti.
Aamulenkin jälkeen oli perinteinen hyvä olo ja varhainen lounas maistui läheisessä kiinalaisessa. Jatkoimme siitä Jarin kanssa lähimaastoon tutustumista ja kävimme parissa turistiputiikissa. Aurinko paisteli tänään voimakkaasti ja iltapäivästä oli niska punaisena sen lisäksi että eilen oli päivettynyt eli ruskettunut jonkin verran. Taukoa pidimme Galdi´s coffeessa missä otin cafe americanan ja herkulllisen leivoksen. Pienen huilin jälkeen oli iltatreenin aika ja juoksimme tutulle poliisiaseman kentälle. Kiersimme hiukan kuoppaista nurmikkoa 7km ja vedimme 2x100m. Henok tuli katsomaan lenkkeilyämme, mutta ei itse juossut, koska jalassa oli pientä kipua. Päivän saldo siis 10+10.
Mulla perjantaina alkanut räkätauti jatkuu samaan malliin. Niistää saa jatkuvalla syötöllä ja vessapaperia kuluu. Nyt ei kannata reenata liian kovaa ja toivoa sopii, että vastoinkäymiset tämän leirin osalta olisivat tässä. Ruokakaupasta löysin lehden, missä oli Bekelen haastattelu. Teen siitä käännöksen ja tarjoan sitä juoksija-lehdelle.
Hyvä että nilkka alkaa olla ok.
VastaaPoistaOn muuten vähän pieni teekuppi.
T. A