perjantai 1. tammikuuta 2010

Lunta tupaan

Juuri kun sopeutuminen korkeaan ilmanalaan oli alkanut tapahtumaan iski iltalenkillä takapakkia. Hieronnan jälkeen lähdimme Jarin kanssa kevyelle lenkille tutustumaan lähimaastoon. Löysimmekin vilkkaiden teiden lomasta hieman rauhallisempia ja hiekkapohjaisia teitä. Olimme jo kääntyneet takaisin ja suuntaamassa takaisin hotellille, kun jalkakäytävällä väistin edelläkulkevaa asvaltin puolelle. Jalkakäytävät täällä ovat pari kertaa korkeampia kuin Suomessa ja tulin alas huonosti asvaltille. Nilkka muljahti oikein kunnolla ja tiesin lenkin olevan siinä. Hotellille oli matkaa vajaat pari kilsaa ja se oli taivallettava kävellen ja välillä juosten. Hotellilla iskin heti jäätä nilkkaan suoritin toimenpiteen KKK eli kylmä/koho/kompressi. Tuntia myöhemmin tunnustelin ja huomasin nilkan olevan turvoksissa. Juuri kun olin alkanut pääsemään treenin makuun..

Huomenna lepopäivä, sunnuntaina kisojen seuraamista ja ehkä vesijuoksua josssain vaiheessa. Peruspessimistinä otin onneksi vesijuoksuliivin mukaan ja arvelin sille olevan käyttöä kuitenkin.

3 kommenttia:

  1. Sinullahan on alkanut leiri vastoinkäymisillä, kun ensiksi katosi kännykkä ja nyt muljahti nilkka.

    Toivottavasti selviät säikädyksellä ja päivän tai pari levolla.

    T. S

    VastaaPoista
  2. Moi

    Olis muutama kysymystä:

    Miten hurjia viikkoja on määrällisesti tarkoitus juosta Etiopiassa? Yritätkö vielä EM-maralle ja sitä myötä uranpäätökseen? Juokseeko siellä muuten kakarat kouluun? Keniassa ei kuulemma. Kumpa maa tuntuu turvallisemmalta, Kenia vai Etiopia?

    T:Kestävyysfani

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti ei nilkka vaivaa kovin pitkään.

    VastaaPoista