Ylikunnon torjumistalkoot jatkuvat. Tänään aamulla oli mies sen verran jumissa, että aamulenkki ei houkutellut. Päivän mittaan valkeni ajatus lepopäivän pitämisestä ja ratkaisu tuntuu oikealta. Eilen jo juostessa tuntui väsymystä kropassa, vaikka illan puntti ja uinti sujuivat aivan fiiliksissä.
Illan mittaan olen lueskellut vanhaa blogikirjaani. Käänsin kirjan ensimmäisiä sivuja tutkiakseni, mikä oli motiivini blogin pitämiselle. Silloin vielä oli urani paras juoksukesä edessä ja mies iski kovia treenejä. Välipäivänkin oli ohjelmassa esim. 10km kevyttä+ 10km reipasta 4minuutin vauhdilla. Leirit sujuivat ja tulosta tuli. Mielenkiintoista oli lukea ajatuksia kovan treenin keskeltä ja sitä kuinka pieni epävarmuus vaivasi aina ennen elämäni parhaita kisoja. Ilmeisesti urheilija tasapainoilee monien ajatusten välillä koko uransa ajan. En tiedä, mitä muiden urheilijoiden päässä liikkuu, mutta uskoisin niiden olevan saman suuntaisia kuin minulla. Siksi ehkä 200 ihmistä jaksaa käydä lukemassa blogiani joka ikinen päivä.
Keksin itselleni tekemistä joululoman ajaksi. Kokoan uuden blogikirjan kuluneen puolentoista vuoden teksteistä. Edellinen päättyi siihen, kun tuli Kenian leiriltä kantapää murtuneena. Nykyinen kirja päättyy uuden alun varhaisvaiheille. Mielenkiintoista olisi tietää, millaisena "kolmas jakso" toteutuu. Niin se vain taitaa olla, että elämää katsotaan eteenpäin, mutta ymmärretään taaksepäin.
Onnea, Miika, uuden alun varhaisvaiheelle! Olet tulkinnut hyvin tämänhetkisen tilanteesi: niin sanotusta ylikuntotilasta ei tulla takaisin ihan noin vain parin päivän kevennyksillä. Turha hötkyily voi vain pahentaa ja pitkittää paluuta normaalille suoritustasolle.
VastaaPoistaOn hienoa, että tohdit myös kertoa tunteiden ja ajatusten ristiaallokosta. Palautit mieleeni maileritähti Dennis Johanssonin tilitystä 1950-luvulta: hän puhui uskon ja epäuskon vaihtelusta kisan(kin) aikana.
minuun ainakin blogisi antaa voimaa ja sisua jaksaa omaa juoksuharrastusta. Ja blogin lukeminen on aina päivän kohokohta. Tekstit kannustaa tätä JKU:n junnua yrittämään, yrittämään ja vielä kerran yrittämään...
VastaaPoistaKiitos Eino analyysistä, kerro mulle tekstien pohjalta kun alan olla kisakunnossa! Pystyt siihen varmaan ammattitaitosi ansiosta. Pitää kaivaa esille Dennis Johanssonin tekstit jostain.
VastaaPoistaAnonyymille: kiitos kannustuksesta. Kannustan myös sinua sitkeästi yrittämään. Urheilu on koko elämän mittainen matka!
Blogiasi tulee lueskeltua, siitä saa tsemppiä omaan harjoitteluun. Juokseminen on välillä aika yksinäistä puuhaa ja varsinkin perheellisenä yhteislenkkien sovittamisessa haasteensa niin pitänee virtuaalisesti hakea lenkkiseuraa:)
VastaaPoista