Torstai näyttäisi olevan meikäläisen päivän. Viime torstain 10x400m kulkivat mallikkaasti ja tämän päivän reeni 10x200m niin että 50m kova ja 50m pal, siis varsinainen rynkytysreeni. Aikaa kahden kilometrin vetoon meni 7minuuttia ja palautukset oli tosi kevyitä. Silti lopussa alkoi olla puhti poissa ja kunnon piesty olotila. Kuitenkin paikat kestivät, mikä on pääasia. Toivon mukaan sikahidas maratoonarin keho sai uusia ärsykkeitä ja ehkä jopa herkistyisi tottelemaan kovempia vauhteja tulevaisuudessa. Päälle veryteltiin 1km ja iskettiin 6x200m 200m hölkkäpalautuksella aikoihin 31-29sek. Meno ei ollut herkkää, mutta jaksoi ja juoksu tuntui kohtalaisen rennolta. Ja edelleen missään paikassa ei kolottanut yhtään. Päälle taas 1km hölkkää ja pakara/polvennostojuoksua tekemään 4x40m. Itse asiassa olotila oli niin maratonmainen, että innostuin vielä loikkimaan 4x40m todella komealla loikalla keskittyen siihen jalan maahan läpsähtämiseen. Täysin kuoleentuva askelhan tuhlaa energiaa kaikkein vähiten..

Mulla alkaa pimeällä juoksemiseen tulla jo jonkinlainen fiksaatio. Hipposhallille verrytellessäni tuntui kun en olisi koskaan ennen juossut. Ei osannut arvioida lenkkivauhtia ja askel tuntui todella nihkeältä. Heti hallille parempaan valoon päästyäni olotila koheni, mitä nyt korvissa soi jumissa olevien niskojen vuoksi.

EM-maastojoukkue on nyt sitten virallisesti julkaistu. Mielestäni liitolta oli hyvä veto lähettää paikalle tällä kertaa äijäkööri. Nuoret olivat viime vuonna. Täytyy sanoa, että oma valinta ei ainakaan treenimotivaatiota laske yhtään. Päinvastoin sillä treeni on ollut kovempaa kuin aikaisempina vuosina ja uskoisin olevani ihan kohtalaisessa kunnossa. Eihän tässä ole uuteen maratoniin kuin nelisen kuukautta. Nopeasti se aika menee.

Viime viikonlopun Pajulahden kestävyysseminaarista on saatavilla luentomateriaalia ym. Tässä linkki.