Meikäläiseltä ei tekeminen lopu. Aamulla sain juostua pois jaloista pitkän lenkin. Matkaseuraksi lähti Liikasen Tommi ja hiukan vajaa kaksi tuntia kuluikin mukavasti jutellessa. Molemmat olivat varmasti motivoituneita jatkamaan juoksijana olemista treenin jälkeen. Niin se vain on, että juoksija ymmärtää toisen juoksijan ajatuksia.
Pitkän lenkin jälkeen kokkailin ruokaa ja omasta mielestäni tein varsin hyvän aterian. Täytyy myöntää, että nautin perunoiden kuorimisesta ja lihan ruskistamisesta. Ruokaa kun melko harvoin tekee niin se tuntuu rentouttavalta puuhalta.
Päivän projekti oli käännöstyön saattaminen loppuun. Sainkin sen puristettua kasaan ja saatoin onnitella itseäni. Vielä olisi ollut opiskelujakin tekemättä, mutta päätin pitää loppupäivän huilia ja menin coffee houseen lukemaan päivän lehteä. Tuttavallisemmin koffari on ihan rentouttava paikka ja viihdyn siellä yksiksenikin. Söin wokki aterian ja pari tuntia myöhemmin vielä kebabin ranskalaisilla. Ilmeisesti oli sen verran kova kulutus kropassa, että tuli pian uudestaan nälkä. Wokki oli kyllä herkkullista, mutta annos ei mikään maailman suurin. Wokki on siis pikkunälän taltuttaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti