sunnuntai 3. lokakuuta 2010

reeni+väsymys=reeniväsymys

Kun reenaa niin väsyttää, se on siis itseaiheutettua. Levottomalle sielulle se tekee ihan hyvääkin. Tänään tuli yli kymmenen tunnin yöunien jälkeen juostua pisin lenkki miesmuistiin. Taisin käynnistää kelloni kun jonkin verran oli jo juostu. Siitä syystä aikaa kuluikin 2h 10min. Juoksu raikkaassa syysilmassa hyvässä seurassa sujui kivasti vaikka juoksu ei eilisen puntin ja uinnin jäljiltä kaikista herkintä ollutkaan. Tärkeintä koko lenkillä kuitenkin oli, että mihinkään paikkaan ei sattunut eikä selkäkään jumittanut. Toivo siis elää ,että reenaan vielä joskus enemmän ja kovempaa.

Lauantain treenit olivat aamusta tunnin reipas sisältäen alkuverkkaa 2km ja loppuhintsailua 1km+ 5x100m todella hyviä rullauksia. Reipas siis kulki aivan älyttömän hyvin suhteessa siihen mitä tekeminen on ollut viime aikoina. Syke pyöri siinä 160 hujakoilla ja vauhdikseni arvioisin alle neljän. Ehkä vielä joskus ostan kaupasta Garminin kellon jossa on gepsi mukana. Siis sitten joskus kun reenaan kunnolla huumori pois meiningillä. Saa nähdä tuleeko sellaista ajankohtaa vielä.

Perinteiden mukaisesti istuskelin reippaan jälkeen yliopiston kirjaston kahvilassa tenttikirjaa lukien. Tällä kertaa etnografista tutkimusta mustalaisnaisten elämästä. JKU:n valmennuspäällikkö oli kutsunut juoksijoita Hippoksella käymään ja kuuntelemaan luentoa ELMO projektista ja nuorten harjoittelusta. Ehkä vielä joskus siirryn valmennuspuolelle, mutta vielä meinaan olla itse se aktiivinen liikkuja.

Toisen session jälkeen kirjastolla ja sen sulkemisen jälkeen 16.00 siirryin uimahallille tekemään salireenini. Se on varsin mielikuvituksellinen määrä erilaisia jalka ja keskivartaloliikkeitä. Setti kestää tehokkaasti tehtynä noin 40min. Koska jo uimahallille mennessäni olin hiukan väsynyt ja aamulla oli juostu reipasta päätin uida vain 500 metriä. Saunomisesta ei tingitty!

Sunnuntaina on aikaa kyläilläkin. Kävin Asmaran ystäväni luona lounaalla ja sain luvan poistua vasta kuuden jälkeen. Urheilukirjailijalla riittää inspiroivaa keskustelua urheilusta. Tienasin lounaani virittämällä upean Sony digitelevision kisakuntoon (Commonwealth games). Keskusteluissa sivuttiin mm. Atletu elokuvaa, josta kuva ylänurkassa. Sitä on näytetty Suomessakin jossain filmifestivaaleilla, mutta kiva olisi myös katsella omasta töllöstä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti