keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Back on bike



Kirje postissa kertoo paljon. Töistä tultuani huomasin saaneeni kirjeen lääkärikeskus Mehiläiseltä. En muistanut, että joku vielä katsoo röntgenkuvaa. Ajatus lausunnossa kiteytyi lauseeseen "neljännessä metatarsaaliluussa viisto kirkastumajuoste, joka on suspekti rasitusmurtuman suhteen. Löydös jää epävarmaksi ja kontrollikuvaus myöhemmin tarpeen". Katsotaan nyt kuinka tilanne etenee, mutta hyvää asiassa on että kolme viikkoa on jo kulunut. Se tietää sitä, että viikon korvaavan jälkee lisään juoksua ohjelmaan.

Rasitusmurtumasta voidaan olla monta mieltä, mutta jalkapöydän vammat yleensä parantuvat nopeammin. Ennen vanhaan ne eivät edes pysäyttäneet juoksuharjoittelua, näin olen kuullut. Ennen olivat miehet rautaa ja laivat puuta ja niin edelleen. Motivaatio juoksemiseen ei varmasti ole kadonnut nykyiseltäkään sukupolvelta. Aineet ovat vain toiset ja haasteet muutenkin erilaiset.

Nyt on jälleen aika toistaa vanhat kliseet, että vaihtoehtona on joko luovuttaa ja heittää pyyhe kehään tai sisuuntua ja tulla takaisin entistä vahvempana. Valitsen jälleen jälkimmäisen. piste.

2 kommenttia:

  1. Kun minulla aikoinaan oli jalkaterässä rasitusmurtuma, niin ei sillä kyllä juostu muutaman väkisinjuoksulenkin jälkeen yhtään. Ei olisi buranatkaan auttanut ;)

    Tänään olisi ollut tarjolla ulkopyöräilyäkin, mutta katellaan joku toinen päivä... Ainakin viikonloppuna teen yhden kohtuupitkän treenin pyörällä...jos kelit sallii.

    VastaaPoista
  2. Mullakin kaksi aiempaa on menny kerralla katki poikki eikä jalalla ole kärsinyt astua yhtään. Nyt voin juosta kevyitä lenkkejä ilman suurempia kipuja.

    Ilmoittele mikä päivä menet veivaamaan. Lauantai aamupäivä voisi sopiakin. Sunnuntaina pitää olla tietenkin Vaajakoskella!

    VastaaPoista