Torstaipäivä meni kivasti työtä tehden. Se kai onkin elämän tarkoitus. Tehdä töitä sen verran, että pääsee reenaamaan. Joku toinen voisi olla eri mieltä. Aurinko kuitenkin näyttäytyi puolelta päivin ja virkisti hieman. Silti oli koko päivän nuutunut olo ja odotin vain kämpille pääsyä sekä päiväunia ennen iltareeniä. Jossain vaiheessa päätin, että nyt pitää keksiä jotain positiivista ajateltavaa ja aloin miettimään ensi viikon Japanin matkaa. Sitä aikani pohdittuani monta positiivista ajatusta nousikin mieleeni. Ensimmäinen on se, että pääsee jossain käymään ja toinen se että ehkä se aurinkokin näyttäytyy ja piristää osaltaan. Japanin Ekidenistä sen verran, että juostava matka on maraton ja joukkueessa juoksee kolme miestä ja kolme naista. Reitin varrella on arvoitu olevan lähes miljoona kannustajaa, mikä kuulostaa hurjalta luvulta. You tubesta löysin videoita aikaisemmista kisoista ja tuossa yksi mallikappale. Kuten kuvasta näkyy kannustusta on ja helikopterikin pörrää yläpuolella. Jos joku ei tiedä, niin Japanilaiset ovat maratonhullua kansaa ja arvostavat kestävyysjuoksua korkealle. Australian joukkueen aloitusosuuden (5km) juoksee tänä vuonna Greg Motram eli vauhtia on tiedossa. Tuosta kisasta kirjoitan vielä lisää myöhemmin, mutta tuolta vielä kuvia edellisiltä vuosilta.

Päivän harjoitus oli hallissa 12x200m/ 200m hölkkäpalautuksella 32-31 sekuntiin. Vedot kulkivat hyvin ja rennosti. Päälle vielä aitakävelyä, polvennosto ja pakarajuoksua niin olotila oli sama kuin silloin joskus ennenvanhaan. Ehkä pitäisi useamminkin treenata hallissa. Kuva: Juha Hellsten.