keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Dokumenttien seuraaminen telkkarista on mielekästä tekemistä. Kun kyseessä on urheiludokumentti puhutaan jo asiasta. Illalla yllätyksekseni tuli dokumentti hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemestä. Se käsitteli urheilua ja sen jälkeistä elämää mielenkiintoisella tavalla. Vaikka asioissa ei menty yksityiskohtiin kertoi dokumentti varsin elämänmakuisella tavalla mitä urheilu ja sen jälkeinen elämä voi olla.

Tänään oli yhden treenin päivä. Aamun tulkkauskeikan jälkeen oli aikaa lähteä päivänvalossa lenkille. Jouni lähti osaksi matkaa messiin ja juttu luisti totutunlaisesti. Maailma parani reilusti ja ihmisoikeudet ottivat monta edistysaskelta. Yöllä oli satanut pari senttiä lunta ja se pyöri hiukan ikäväsi lenkkarin alla. Kroppa oli hiukan tukossa joko lipsuttelusta tai eilisestä vesijuoksusta. Juoksin pari kymppiä ja päätin pitää illan vapaana. Töiden jälkeen lähdinkin käymään kaupoilla joululahjoja ostelemassa ja nautiskelin loppupäivän levosta. Kämpille tultuani paukutin kuitenkin käännöksiä koko illan niin että varsinaisesta lusmuilusta ei voi puhua. Huomenna olisi ohjelmassa virkistävää hallitreeniä edelleen maltillisilla vauhdeilla. Aamulla ajattelin mennä Pilatekseen. Selkä on viime päivinä ollut hyvässä iskussa, mutta ennaltaehkäisevänä voi olla hyvä taas käydä keskivartaloa vahvistamassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti