keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Pari päivää kirjoitustaukoa ei maailmaa kaada. Maailmaa ei myöskään kaada yksi lepopäivä. Päinvastoin sopivaan rakoon pidetty huili vain kehittää kuntoa. Sen takiahan tässä juostaan. Levon merkitys on omalla kohdalla ehkä korostunut entisestä. Joskus ennen vanhaan meni pitkiäkin aikoja ilman huilia. Viime keväänä ja kesällä ihmettelin miksi juoksu ei kulje. Ostin apteekista lisärautaa kun arvelin hemoklobiinin laskeneen. Kävin tiuhaan hierojalla ja kävin järvessä palauttelemassa jalkoja kovien treenien jälkeen. Mietin syytä myös alaselkävaivoihin. Jossain vaiheessa arvelin vain biologisen iän eli fysiikan rajojen tulleen vastaan, josta lähtien tiedossa on vain alamäkeä. Tämä otti koville. Jokainen tavoitteellisesti urheileva siirtyy joskus "hölkkäsarjaan" ja voisin väittää tämän olevan kriisin paikka jokaiselle. Toivon kaikille jouhevaa siirtymistä juoksun jälkeiseen elämään.

Syksyn mittaan juoksuhalut alkoivat palata samaan aikaan kun sain selkävaivat kuriin. Varsinaista syytä niihin en tiedä vielä tänä päivänäkään, mutta mahdollisesti kroppa reagoi ylikuntoon tällä tavalla. Levätä olisi pitänyt ajoissa keväällä tai jättää Hampurin maraton juoksematta. Jälkiviisas on aina helppo olla, mutta jotta kehittymistä voisi edelleen tapahtua täytyy olla rehellinen itselleen ja analysoida tekemisiään.

Mutta juoksijan ruokailusta. Mitä juoksija syö? Alan lehdet ovat pullollaan erilaisia vinkkejä ja ehkä niistä on joillekin motivaatiota lähteä lenkille. Mä syön normaalin lounaan lisäksi illalla vielä lämpimän aterian sekä illan mittaan vielä ramppaan jääkaapilla. Riippuen päivän reenistä ruokahalu kestää jatkuu pitkin iltaa. Mikään Erojärvi tai Saavailais- tyyppinen mättäjä en ole, mutta pojat olivatkin määräkoneita. Joka tapauksessa ruoka ja sen laittaminen on rentouttavaa puuhaa. Välillä uuniin menee pakastepizza, mutta joskus myös teen riisi-kana-risoton puhumattakaan vohveleista.

Illan kuntoilu oli 10km verkkaa ja hallilla kuntopiiriä. On ollut sen verran pöperöistä kun uutta luntakin on satanut, että alaselkä on kovilla. Eilen tentin jälkeen kirrasin 15km puolireipasta ja kulku oli kohtalainen. Aamulenkin olin jättänyt väliin ja samoin koko itsenäisyyspäivän. Silloin pidin juhlavapaan oikeen veteraanien kunniaksi! Hyvää myöhästynyttä itsenäisyyspäivää. Lauantaina Hakunilaan ottamaan turpiin ja samalla veljenpoikaa morjestamaan. Toisessa järjestyksessä tosin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti