Keuruun leiri

Vanhaksi kun elää saattaa myös yllättyä positiivisesti. Tällä kertaa onni lykästi vanhaa sotaratsua harjoitusleirin muodossa. Kuulin, että Keuruulla Martin talli järjestäisi testijuoksun lauantaiksi. Kerroin asiasta valmentajalleni, joka antoi hyväksynnän. Tämän saatuani aloin kyselemään kyytiä Keuruulle. Sellainen järjestyi, kun Kimmo ilmoitti menevänsä sinne autolla. Samalla selvisi, että tallin miehet meinaavat jäädä mestoille vielä seuraavaksi päiväksi ja juosta pitkä lenkki yhdessä. Katselin jo bussia Keuruulta Jyväskylään kun Facebookkiin kilahti kutsu osallistua viikonlopun tapahtumaan. Kauaa ei tarvinnit vastausta empiä..

Testijuoksu starttasi Martti Vainion höyryveturipuistosta kello 15. Verryttelimme porukalla kolme kilometriä ja ampaisimme liikkeelle. Heti alkuun vauhtia piti Antti Hurskainen. Mukana tuli Timo Solmula ja mä yritin saada diisseliä käynnistymään. Talvisissa olosuhteissa vauhti vakiintui siihen 3.30 paikkeille, kunnes mun gps:stä loppui patterit. Antti tuuppasi hiukan lisää vauhtia viiden kilometrin jälkeen ja aloin jäämään. Samaan aikaan iski hillitön vessahätä ja tein 15 sekunnin varikkokäynnin numero kaksi.


Kilpailu jatkui ja Antin selkä tuntui karanneen liian kauas. Reitin varrella kannustusta riitti Risto Solmulan, Kalle Kulmalan sekä Martti Vainion muodossa. Eihän siinä kehdannut täysin hölkäksi heittää vaan ryhdyin saavuttamaan Anttia. Kalle kertoi Antin pistoksen jatkuvan ja ulvotin lenkkareitani. Kymppi meni siinä 36 minuutin hujakoille, mikä tietysti hävetti mutta oli päivän kunto. Antti reittiennätystä juostessaan oli pari minuuttia paremmassa ajassa samoilla paikkeilla. Kolmisen kilometriä ennen maalia koitti tapponousu. Luulen Keuruun mailereiden tuntevan 900m pitkän ylämäen mäkivetopaikkana. Kovalla kirrauksella saavutin Antin mäen puolessa välissä ja tuuppasin ohi. En uskaltanut vilkaista edes sivulle vaan luukutin kovassa etunojassa menemään. Mäen päälle päästyäni oli etua kymmenisen metriä ja edessä pitkä lasku Keuruun rykmentin upseerikerholle. Maali sijaitsi siis sielä ja edessä oli verryttelylenkki sekä saunominen.

Ohjelma numero kaksi oli jouluruokailu Martin höyryveturipuistossa. Väsymys alkoi pikku hiljaa hiipimään puseroon ja kunnon ruokailu vain lisäsi väsymystä. Seurasimme hetken mäkihypyn ratkaisuja Martin kanssa ennen siirtymistä Solmulan Timon porukoiden mökille. Äijät olivat sen verran väsyneitä, että menimma ajoissa nukkumaan. Seuraavana päivänä olisi 25km lenkki talvisissa maalaismaisemissa. Yrttikallion mökki oli todella kaunis komealla paikalla kuten kuvasta näkyy. Sunnuntain pitkä lenkki sujui ihan mukavissa merkeissä ja Kalle hoiti juomapisteenkin kympin jälkeen. Pian lenkin jälkeen oli lounaan aika ja paluu Jyväskylään. Neljä kovaa reeniä viikossa alkaa tuntumaan kropassa ja edessä on kevyttä. Onneksi huomenna on itsenäisyys/vapaapäivä töistä ja saa palautella kunnolla!