juokseminen lisää elämän mielekkyyttä

Juokseminen tai yleensä jokin harrastus lisää elämän mielekkyyttä. Ei asiasta pääse ali eikä yli. Ihmiselle on tärkeää tehdä jotain mistä hän pitää. Se voi olla postimerkkien keräilyä tai jotain muuta, missä ajatukset keskittyvät siihen omaan tekemiseen ja kaikki ympärillä unohtuu. Veljeni pitää maalaamisesta ei niinkään kroppansa rääkkäämisestä. Minä taas lähes ainoastaan juoksemalla haetusta hyvänolon tunteesta. Asian huomasi, kun pystyin olemaan reilun viikon totaalilevossa. Loppuvaiheessa alkoi olo olla jo niin tukkoinen että olisi itsensä kiusaamista jatkaa urheilemattomuutta. Ylimenokauden tarkoitushan on palauttaa niin kehoa kuin mieltä. Nyt olisi hyvää aikaa kokeilla muita lajeja tenniksestä alkaen. Ainut vain, että kelit alkavat olemaan liian kylmiä esim. pyöräilylle. Parin viikon päähän on suunnitteilla vaellusta lapissa. Ensimmäistä kertaa elämässäni!

Tämän päivän kahden treenin aikana on olotila palautunut lähes normaaliksi. Sellaiseksi, jossa vireystila vastaa sitä mihin olet tottunut. Ruoka maistuu ja koko kropassa on kevyt olo. Vaikka tänään tuli jo hiukan treenattua täytyy tahtia pitää vielä kevyenä ainakin seuraavan viikon ajan. Maratoninnostusta ei vielä ole havaittavissa ja ns. saunalenkkeilijäksi ryhtyminen on lähempänä kuin koskaan. Olen 15 vuotta antanut juoksulle ja nyt alkaa olla himmailun aika. Silti jos vain alaselkä antaa treenata kovia määriä ja tuttu kimmoisuus palaa jalkoihin, yritän treenata täysillä. Koskaan älä sano ei koskaan.

Kirjoista saa paljon henkistä paaomaa. Viime aikoina olen lukenut tulkista kertovan romaanin Pakanalaulu sekä työnalla on tenttikirja Rikollisuuden syyt. Ihmisten käyttäytyminen on aina kiinnostanut.