Tässä taas päivitys pitkän tauon jälkeen. Kyseessä oli Kalevan-kisa-viikko-huili ja ajattelin, että en anna ulkopuolisten anonyymien vaikuttaa keskittymiseeni. Aikaisempina vuosina toiset ovat tuntuneet tietävän paremmin kuntoni kuin minä itse. Niin myös tänä vuonna.Kajaanin Vimpelinvaaran kaksi kisaani eivät kyllä menneet niin kuin olisin toivonut. Mitä nyt ehkä viidenteen sijaan SM-kisoissa joku saattaisi olla tyytyväinen. Torstain vitonen juostiin iltakisana loistavassa kelissä. Seurauksena oli, että moni nuori ja hiukan vanhempikin juoksi ennätyksiänsä. Itse olin hyvässä vauhdissa kolmeen kilsaan saakka, kun kello näytti 8.50. Tavoitteeseeni 14.40 olisin pystynyt jos olisin loppu olisi tullut hyvin. Nyt aloin haukkomaan happea todella pahasti ja yläkroppa veti kipsiin. Ongelma ei ilmennyt nyt ensimmäistä kertaa. Seurakaverit Jaakko ja Kalle pysyivät nipin napin selkäni takana. Hena juoksi pronssia uudella ennätyksellään, mistä onnittelut hänelle.
Kisojen välipäivät sujuivat nopeasti. Perjantaille olin ottanut tulkkauksia Kajaanin maahanmuuttajapalveluista ja sain ahertaa täyden työpäivän. Samalla tuli kaupunkikin hiukan tutummaksi. Illaksi ehdin vielä katselemaan iltakisoja ja verryttelemään kevyen kympin lenkin.
Jo luulemani alaselän ongelmat palasivat pitkän matkustamisen seurauksena ja oli jumissa. Tein jotain jumppaa ja avaavia liikkeitä buranan kera. Vitosella takareisiä nipisteli oudosti ja korvat olivat lukossa. Toivottavasti asia selviää tässä syksyn mittaan.
Lauantaina verryttelin vain 4km+5km ja seurasin illalla kisoja. Sunnuntaina taas olin toivoa täynnä ja valmis raastamaan tuskaisassa helteessä. Lämpöä oli varmaan se +30 astetta ja kosteusprosentti korkealla. Liikkeelle lähdin varmistellen ja seurasin kakkosporukan tekemistä. Kerot brotherssit tiesin vaaralliseksi loppukirissä ja samoin hyväkuntoisen Kuorikosken. Vetoapua tarjottaessa olin kärjessä ja nautin vedestä aina kun mahdollista. Vitosen väliaika oli 16.06 ja vauhti hiljeni entisestään. Reilu kaksi kilsaa ennen maalia pojat ohittivat toista kertaa ja lähdin heidän peesiin jättäen Kerot ja Kuorikosken. Tokavika kilsa tuli ehkä 3.05 ja vika 3.02. Yllätyksekseni sain melkein kiinni pahasti kiinni leiponeen Hambergin. Aikani 32.30 kertoo jotain kisan luonteesta. Viime lauantaina olin Jyväskylässä juossut 32.02 reeninä viileähkössä kelissä.
Kokonaisuutena Kajaanistä jäi mieleen hienot kisat, mukava meininki ja kuuma keli. Tulosurheilun puolella ei menestystä tullut, mutta uskon vielä joskus palaavani ennätyskuntoon.
Johanna Lehtisen blogi. On syntynyt meinaan Parkanossa!
 |
| Kalevan kisat 2010 |
Hyvä, että jäi kuitenki mukavat muistot täältä Kainuun korvesta :D Keli oli tosiaan sunnuntaina raju, oli ihan riittävän lämmin katsomon puolellakin, saati sitten jos juosta olisi pitäny. Hieno sijoitus tuli kympiltä ja kyllä ne ajatkin vielä paranee :)
VastaaPoistaT. Laura
Kyllä jokainen kympillä maaliin tullut on MESTARIainesta, oli se niin kova keli !
VastaaPoista- kestokoutsi-
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJuoksit Miika hyvät kisat ankarissa olosuhteissa. Nyt sitten pikkuhiljaa marotontreenit päälle ja syksyllä taas oma enkka + hyvä sijoitus Joutsenosta!
VastaaPoistaEka pitä saada jalat ja pää kuntoon (kevyttä jossain vaiheessa, selkä kondikseen ja kimmoisuus takaisin). Siinä onkin savottaa ihan tarpeeksi... Oikeastaan odotan jo peruskuntokautta! Pitkiä lenkkejä raikkaassa säässä hyvässä seurassa ja lihaskuntoharjoituksia.
VastaaPoistaJoo, helppo yhtyä edellisiin. Juoksit rajuissa olosuhteissa hyvin. Onneksi järjestäjät sentään pistivät tuon 5000m iltakisaksi, eikä niin kuin yleensä kaikki Suomen kestävyysjuoksukisat, eli keskellä päivää mahdollisimman kuumassa. Hienoa oli vitosta seurata takasuoralla. Sunnuntaina olinkin sitten pääkatsomossa komeaa raastoa kattomassa. Keli oli kyllä kun sademetsässä. Hyvä jos et ihan meihin Kainuulaisiin leipiintynyt :-)
VastaaPoista- A.Perälä -