Jämsä 2

Kestävyysjuoksijoiden jokavuotiset kokoontumisajot Jämsässä ovat ohi. Ihan hyvillä mielin ajelimme sieltä kisan jälkeen pois, vaikka miesten kymppitonni oli vielä juoksematta. Ajattelin siitä näkyvän vilauksen televisiossa- ei näkynyt. Pituushyppy ja kolmiloikka veivät paljon lähetysaikaa, mutta kyllä muutamia juoksujakin näytettiin. Ei kuitenkaan miesten kolmea tonnia.

Perjantaina tein vain yhden kevyen lenkin (10km+5x100m) sillä mielellä että palautusin seuraavan päivän kisaan. Keli oli todella kuuma (+30c.) kuten on ollut koko viikon. Tämä hidastaa palautumista ja tekee treeneistä entistä rasittavampia. Illalla kävin uimassa.

Lauantaina aamulla hölkkäsin sen perinteisen 4km+3x100m herättelymielessä. Jalat tuntuivat melko hyvältä ja odotin iltapäivän kisaa. Ulkona oli jo aamupäivästä todella kuuma. Hiukan viileämpää oli sisällä kämpillä, vaikka sielläkin hiki virtasi. Lueskelin, pesin pyykkiä ja valmistin lounaan. Antero tuli puolenpäivän jälkeen hakemaan ja ajelimme Jämsään.

Strartti tapahtui 15.45 eikä 16.25 kuten olin aikataulua lukenut. Tämä ei kuitenkaan saanut pasmoja sekaisin. Verryttelin Kallen kanssa ja kaikki oli niin kuin ennen. Tavoitteena molemmilla oli a-luokka eli 8.35. Ite ajattelin jopa 8.30 aikaa, mutta itse kisa oli hiukan tukkoinen. Heti ekalla tonnilla (2.51) tuntui että sai tehdä töitä aika lailla. Jojotin Kallen perässä ja Vattulainen veti toista/kolmatta porukkaa. Toka tonni oli hidas, melkein 3min jolloin Kalle siirtyi Vattulaisen edelle ja tein saman peliliikkeen. Vika tonni tuli tuupattua ihan kohtalaisesti, vaikka Kallelle en pärjännyt. Vimeiselle kierrokselle lähtiessä 65 sekan varvilla olisi a-luokka tullut. Kalle (8.34) pystyi siihen, mutta en mä (8.36). Hiukan vielä loppu tulee huonosti, mutta toivotaan siihen parannusta kauden edetessä. Huomasin, että ehkä liikaa tulee etureisillä väännettyä lopussa ja kun niissä ei ole massaa niin eihän se vauhti kiihdy. Pitää siis luottaa jatkossa pitkään kiriin. Eilisiä tuloksia.

Jyväskylässä piti vielä illalla vapiksen kesäjuhlilla Hippoksella käydä Jumalaa kiittämässä kaikesta tähän astisesta. Olen huomannut, että kiitollisella fiiliksellä pötkii pitkälle. Joskus se saattaa jopa näkyä juoksutuloksissakin. Ei sen puoleen, kyseessä ei ole mikään kiristyssuhde että kun teen näin sinä teet näin. Kaikki perustuu niin sanotusti armoon elikkä kaikki annetaan pelkästä hyvyydestä ilman omia tekoja. Vaikee kässätä, mutta siinä on koko kristinuskon perusydin. Joillekin sanoma voi tuoda helpotusta omaan puristamiseen. Sopii kokeilla!