tv-kova kymppi

Finlandia marathonin reitti on todistetusti nopea. Se kiertää luonnonkaunista Jyväsjärven pyörätietä ja on näin ollen tasainen. Tyynellä kelillä reitti on nopea, mutta tuulella hiukan ongelmallinen. Toisaalta järven toinen puoli on suojaavampi metsineen. Juoksin tänään reittiä myötäpäivään eli toiseen suuntaan kuin kisassa. Heti ensimmäiselle kilsalle sattui kova vastatuuli ennen Viherlandiaa. Sen selvitettyäni vastaista tuulta ei pahemmin enää ollut. Keli oli muutenkin sopiva (+21) viime viikkojen helteiden jälkeen.

Kilsat Polarin gps-laitteen mukaisesti olivat 3.17,15,19,11,07,10,16,08,12 ja 3.01. Juoksemista helpotti se, että mittari kilsan tultua täyteen piippasi ja näytti kilsan väliajan. Mielessä piti vain pitää juostu matka ja voimien sopiva jakaminen. Viimeiseen tonniin ajattelin hiukan tuupata lisää vauhtia ja se meni 3.01. Leskinen oli eilen puhellut, että mun pitäisi juosta tänään 32minuuttiin. Aikaa kului 32.02 eli siis melko lähelle päästiin. Treeni antoi kuitenkin sopivasti uskoa omaa tekemiseen kesän tärkeimmän kisan lähestyessä. Selkä tuntui jalkojen lailla toimivan tällä kertaa mainiosti ja fiilikset olivat sen mukaiset.

kesän kuumin päivä +34c!

Barceloonan mielenkiintoisimpia lajeja eli kestomatkoja on juostu jo tovin. Kympin kisa oli mielenkiintoinen ja voittaja oli luonnollisesti kovakuntoisin. Tonnivitosen alkueriä oli hauska seurata samoin kuin juuri päättyneitä viiden tonnin alkueriä. Azerbaitsanin miehen erävoitto hieman ihmetytti, kun sellainen kiri lähti. Viikonloppuna saan seurata maratoneja ja ottaa rennosti.

Treenipuolella tänään piipahdettiin radalla. Juoksemani 5x400m kulki yllättävän hyvin aikoihin 64-63 400m hölkkäpalautuksella. Päälle juoksin 3x200m aikoihin 29-28. Juoksussa tuntui olevan sopiva rytmi päällä vaikka hiukan pelottikin kovat helteet. Pelastukseksi koitui Venäjän maastopalot, sillä savusumu selkeästi peitti taivasta mikä hiukan helpotti tilannetta. Hiki siinä juostessa kuitenkin tuli, mutta se kuuluu asiaan.

Rentouttavan särkylääkkeen syöminen jatkuu edelleen ja samoin kuin voimanpesän eli keskivartalon treenaaminen. Toivomuslistalla on, että ensi torstaina vitosen viivalla Kajaanissa juoksee palautunut ja nousukuntoinen maratoonari.

Juoksutreenien puolella otin eilen kevyesti. Juoksin vain kevyen aamulenkin ja kävin hierojalla. Iltapäivällä töiden jälkeen päätin olla lähtemättä lenkille ja antaa hieronnan vaikuttaa. Saa samalla alaselkäkin palautua. Otin lisäksi pari buranaa, niin lihas pysyy rentona.

Tänään sitten aamulenkillä olikin jo jaloissa eri fiilis. Juoksu kulki jollakin lailla ja tuntui että selän ahdistus olisi pienempää. Iltalenkillä päivän kuumimpaan aikaan kello 16. Juoksin Huhtasuon hiihtoladuilla vaativisssa maastoissa sellaiset 18km+2x100m. Ajattelin tehdä hiukan normaalia pidemmän lenkin. Kuumaa oli sillä lämpömittari pysyi varmaan 30 asteen paremmalla puolella.

Tappajamehiläiset juoksuvalmentajan riesana

Barcelonan yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuiden ensimmäisenä päivänä kuuluu Jyväskylän metsistä kummia. Legendaarisen juoksuvalmentajan valmistautumista illan 10 000 metrin finaaliin nimittäin pyrittiin häiriköimään yllättävältä taholta.

- Olin vaimoni Pirjon kanssa vadelmia poimimassa, kun äkäinen ampiaislauma oli hyökätä kimppuuni, toteaa maineikkaaseen alle puolen tunnin alittajien kerhoon kympillä kuuluva Antero Liukkonen.

- Ajatuksena oli hoitaa marjojen poimimiset aamupäivällä, jotta voin keskittyä seuraamaan illan jännitysnäytelmää, virkkoi Antero.

Rauhallisesti alkanut perisuomalainen vattujen poiminta sai kuitenkin dramaattisen luonteen, mitä edes pari juoksuaskelta ei pelastanut.

- Marjasanko kaatui maahan, mutta ampiaiset jatkoivat ahdistelua. Juoksin tiheän lepikon läpi, mikä hiukan helpotti tilannetta. Pistoksia tuli kuitenkin lukuisia ja muutama äkäinen roikkui sitkeästi paidanhelmassa.

Valmentaja Anteron mukaan häiriötekijöiden ei saa antaa liika vaivata mieltä. Keskittyminen illan kymmenen tuhannen metrin finaaliin jatkuu edelleen

Elämä tulee olla jollain tasolla mielekästä. Niin myös kovien treenien. Aina ennen viikon pääharjoitusta tulee sellainen pieni kutina kun tietää että pahaa oloa on tiedossa. Tänään tilannetta ei helpottanut yli 30 asteen helle Palokan kentällä. Vielä kun ei yhtään tuullut oli harjoitus tuskainen.

Ohjelmassa oli 4x2000m kolmen minuutin palautuksella. Hiukan arvelimme kelin tekevän treenistä raskaan ja päätimme hidastaa vetojen vauhtia. Sopivaksi arvelimme 3.10 vauhdin. Pystyin pitämään sen melko rennosti eikä lopussa alkanut painamaan. Sykkeet olivat siinä hiukan anakynnyksen yläpuolella. Mies hikosi kuin hirvi ja olo oli kaikin puolin aika tukala. Homma pysyi kuitenkin hyvin kontrollissa eikä hiipumista tullut.

Treenin jälkeen kävin raikastautumassa Palokkajärvessä. Ennen treeniä verryttelin 3km ja päälle 4km. Huomautuksena, että loppuvedot kulkivat aika railakkaasti ottaen huomioon väsymystila. 3x200m kulkivat nimittäin aikoihin 29, 29 ja 28. Siis vaikka mies on väsynyt, niin nopeassa juoksussa tarvittavat lihakset jaksavat vielä tehdä töitä. Ei ihme jos arvokisojen juoksijat ryntäilevät kympin vikan kierroksen hullun lailla mitalinkiilto silmissä. Toivotaan tätä Matille ja Jussille huomenna Barceloonassa! Toivotaan että Hollo on oikeassa, eli että Räsänen yllättää!

Yhden treenin päivät tuntuvat vähän hölmöiltä. Harjoitusohjelmassa oli kuitenkin merkattu yksi treeni ja toisaalta mulla on neljä ns. kovaa treeniä tällä viikolla. Sunnuntaina oli vitonen Lapinlahdella, tiistaina tonneja ja torstaina nelosia. Tänään sitten vielä reipas 15km niin ei kai ihme, jos lantio roikkuu juostessa vähän alhaalla. Tälläisen havainnon nimittäin tein kun Lapinnevan hiekkateitä reippailin päivällä. Muutenkin tuntuu, että alaselän jumitus vaikuttaa juoksuun.

Lenkille en päässyt kuin vasta puolen päivän aikoihin. Sen verran hyvät ovat unenlahjat täällä kotona. Toisaalta hyvä on huilailla silloin kun väsyttää. Kesällä ei tarvi niitä roskakilometrejä keräillä, vaan tavoitteena ovat hyvät harjoitukset. Huomenna reippailen pidemmän lenkin edelleen mainioita hiekkateitä pitkin.

Päivän toinen treeni oli tarkoitus olla tenniksen peluu pikkusiskon kanssa. Yllättäen kuitenkin molemmat Parkanon kentistä (Jokiharju ja keskusta) olivat varattuina juuri silloin meidän piti pelata. Ei siis auttanut kuin mennä uimaan. Halpa-Hallista ostin vesijuoksuvyön jota testailin puolisen tuntia. Järven vesi tuntui yllättävän viileältä ja luulen tuulien sekoittaneen järvien vettä.

http://akastreaming.yle.fi/vp/fiyle/fi/ondemand.asx?gjmf=vancouver/em_historia_goteborg_2006

Eilisen ratatreenin jälkeen tänään taas palautellaan. Lähdin töiden jälkeen Parkanoon vanhempia moikkaamaan ja huilimaan maaseudun rauhaan. Pahimpien helteiden aikaan puinen kotitalo olisi ollut paras paikka nukkua. Kerrostalon kämpän lämpötila kun ei juurikaan laskenut yöllä.

Heti Parkanoon saavuttuani pääsin terapeuttisen puuhastelun pariin. Ohjelmassa oli nurmikon leikkuuta ja ojien putsausta trimmelillä. Saunan iskin päälle ennen iltalenkkiä ja lämpö teki hyvää hiukan jumiselle selälle. Iltalenkin pituus oli 10km tuttua ns. Pitkäjärven lenkkiä kiertäen. Päälle rullailin 5x100m Mäkiviinikan tilan edustalla. Aikoinaan se omisti ilmeisesti isoja maapalstoja, kun Viinikka on isohko asutusalue ja kotikatu on nimeltään Mäkiviinikankatu.

Huomiselle olin hiukan ounastellut Jazz-hölkkää, mutta jätän sen suosiolla väliin. Juoksen aamupäivällä reippaan ja sunnuntaina puolipitkän. Maanantaina sitten pitäisi olla jalat tuoreena kahden tonnin vetoja juostessa.

Joka päivä eivät reenit voi mennä putkeen. Tiistaina kun olin viimeksi ollut radalla oli oletettavissakin, että tänään on tukkoista. Eilen kävin kyllä kevyessä hieronnassa, mutta tänään vain ei jaksanut puskea. Kova puuskittainen tuulikin haittasi hieman. Hiukan ennen treeniä satoi, mutta lämpötila ei laskenut yhtään. Hiki virtasi miehellä ja osan vedoista vedinkin ilman paitaa.

Treeninä oli juosta 10x400m 200m hölkkäpalautuksella 66sekuntiin. Päivä kulku kuitenkin osoitti, että sekunnin pari hitaammat kiekat sopivat kunnolle paremmin. Lisäksi vetokaverina ei ollut Jaakkoa joka parantelee ennätysjuoksussa kipeytynyttä nivusta. Ihan viisaasti kaveri tekeekin kun tajuaa levätä heti kun kipua ilmenee. Vielä on Jaakollakin monta kesää juostava ennen kuin pääsee armoitettuun 30-vuoden ikään :9

Illalla ohjelmassa on timanttiliigaa Grand Star coffeessa. Kisat näkyvät maksullisella canal plussalla vai oliko se mtv3 maxilla. Nelonen näytti kisoja vielä joku aika sitten, mutta ei enää. Onneksi ensi viikolle on luvassa kiva paketti yleisurheilua kun EM-kisat Barcelonassa pyörähtävät käyntiin. Lukemani Ilta-Sanomien juttu ei niin ikävä ollut kuin olin Lex Hollon blogiteksistä ymmärtänyt kuten tämä juttu Matti Räsäsestä.

"Heli Rantanen karsiutui EM-kisoissa 1990, mutta otti keihään olympiakultaa Atlantassa 1996. Moukarimies Juha Tiainen epäonnistui Moskovan olympialaisissa 1980 ja Helsingin MM-kisoissa 1983, mutta nappasi olympiakultaa 1984. Keihäänheittäjä Arto Härkönen karsiutui MM-Helsingissä 1983, mutta oli Losissa vuotta myöhemmin korkeimmalla korokkeella kuuntelemassa kansallislaulua. Nuori Lasse Viren kyykkäsi pahasti Helsingin EM-kisoissa 1971, mutta otti seuraavana vuonna Münchenissa kaksi olympiakultaa. Pekka Vasala kävi turistimatkalla karsiutumassa Meksikon olympialaisten alkuerässä 1968, mutta neljä vuotta myöhemmin tuli olympiakultaa 1500 metrillä. Pauli Nevala piipahti karsiutumassa Belgradin EM-kisoissa 1962, mutta kypsyi kaksi vuotta myöhemmin keihään olympiavoittajaksi".

Lauri Hollo kirjoittaa ihan asia kritisoidessan Ilta-Sanomien juttua, jossa haukuttiin Barcelonan EM-kisoihin lähtijöitä Suomen suurimmaksi turistilennoksi. Kisoihin ei ole lähdössä yhtään turistia. Kaikki ovat kaikkensa antavia kilpaurheilijoita.

Yleisurheilijan pitää sietää kaikenlaista shittiä. Kyseessä on vaativa laji, joka vaatii omistautumista. Silti jotkut kokeavat tärkeäksi kritisoinnin. Usein vielä anonyyminä.

Meikäläisellä oli tänään kevyt päivä. Aamulla hölkkäsin 9km+2x100m. Päivällä kävin hierojalla ja illalla hölkkäilin JKU:n maratonkoululaisten kanssa kevyttä. Yhteensä 10km+4x100m nurmikolla avojaloin+uinti ja 2km. Taas tuli koettua liikunnan riemua!

polkkaa

Marjavarasto talvea varten on täydennetty. Ostin kuin ostinkin Minimanin edestä laatikollisen polkka-mansikoita. Fillarin etustongalla sain laatikon kotiin kyysättyä kaatumatta. Perkastin osan marjoista ulkona nautiskellen kesäisestä säästä. Muutama koemaistiainenkin tuli otettua. Aitoa laatutavaraa ja tuovat iloa moneen kertaan aamupuuroon sekoitettuna.

Päivän projektiin kuului käynti kirjastolla. Kunnianhimoisena tavoitteena oli kahlata läpi erittäin tylsää ja teoreettista tenttikirjaa. Parit muistiinpanot kirjattuani iski järkyttävä unen tarve ja poistuin vähin äänin lukusalista. Taas oli liha henkeä heikompi. Kävelin keskustan läpi kämpille ja kävin ne mansikat ostamassa. Ennen iltareeniä tuli otettua ne pakolliset päikkäritkin.

Rataharjoitus piti sisällään 6x1000m sellaista semikovaa. Ajatuksena on nyt rasittaa sitä hapennottoa kohtuu pitkillä vedoilla. Ehkä se vitonenkin sieltä vielä kulkee. Sunnuntain kisa tuntui vielä pohkeissa kun lähdin ekoihin vetoihin. Se juostiin tarkoituksella 3.05. Seuraavat neljä olivat tasan 3.00 ja viimeinen kirimällä 2.50. Rehellisyyden nimissä noihinkin vauhteihin sai tehdä kohtalaisesti töitä. Kevyesti rullaamalla kolmen minuutin vauhtiin siis en pysty. Askellus tuntuu kohtuu terävältä ja ryhdikkäältä. Ehkä alkukesän lyhyet ratavedot tekivät hyvää. Nyt haetaan sitä kestoa Kalevan Kisoja varten. Tavoitteiksi olen asettanut 14.40 ja 30.40. Sijoituksella ei ole väliä. Yksi mitalihan mulla on jo!

HTC "älypuhelin" kuten niitä kutsutaan, on päivitetty. Siihen menikin pitkälle alkuiltaan, ennen kuin projekti oli valmis. Ensiksi piti koneelle ladata synkronointiohjelma, jonka jälkeen puhelimen päivitys käynnistyi. HTC:n nettisivuilta piti tätä ennen löytää sopiva päivitys oikeaan puhelinmalliin. Paljon sieltäkin tavaraa löytyy ja aikaa saa kulumaan. Nyt kuitenkin puhelin hälyttää normaalisti ja puhelut tulevat läpi, se on pääasia.

Päivällä olin hommannut terasen kovalevyn. Tarkoitus on tallentaa sinne kaikki läppärillä olevat tiedot turvaan. Ei sitä tiedä, mikä kaunis päivä kone ei enää käynnistykään. Kannettavat kun tahtovat hidastua käytön myötä ja lopulta sammua joskus.

Aamun lenkki oli 9km+2x100m ja illalla on ohjelmassa keveetä urheilukirjailija Erkki Vettenniemen kanssa. Häneltä ilmestyi hiljattain kirja, joka avasi Paavo Nurmen ajatuksia juoksuharjoittelusta ym. En ole kirjaa vielä lukenut, mutta suosittelen. Tarkempiakin tietoja löytyi haeskelun jälkeen. Kirjan nimi on Täpärin voittoni ja muita kirjoituksia. Toimittajina Paavo Nurmi ja Erkki Vettenniemi. Sivuja 182. Arvostelu löytyi Voima-lehdestä.

mökkeily+Lapinlahti

Elämästä pitää pysytä nauttimaan, vaikka juoksu ei kulkisi. Pitkin kevättä ja kesää on ollut tiedossa, että en pysty tekemään sellaisia tuloksia kuin haluaisin. Olen jäänyt ennätyksistäni kauas. Silti kun harjoittelee talven terveenä kaikkensa panostaen toivoisi, että ennätyksiä vielä tulisi. Ratajuoksu on siitä kova laji, että kaiken pitää onnistua jotta tulosta tulisi. Kello kertoo valehtelematta kuntosi. Tällä hetkellä jään vitosen ennätyksestäni puolisen minuuttia.

Päivän kisa Lapinlahdella oli kaksijakoinen. Toisaalta nautin kilpajuoksusta täysin rinnoin ja olin fiiliksissä kisan jälkeen kaikkeni antaneena. Toisaalta aikani 14.56 on edelleen aika vaisu ja kertoo suorityskyvystä jotain. Aloitus oli tänään kova, sillä ekaan tonniin meni aikaa 2.53. Loppu oli melkoista taistelua, enkä saanut paljoa lopussa kiristettyä. Maalissa piti kerätä voimia makuuasennossa poikkeuksellisen pitkään, mutta sehän kuuluu lajin luonteeseen.

Kisaan valmistauduttiin Jaakon mökillä Kangasniemellä saunoen ja uiden. Eilen illalla hölkkäilin 6km avojaloin urheilukentällä, minkä olisi ehkä voinut jättää väliin. Se nimittäin hiukan väsytti jalkoja. Saunominen ja uinti herkisti ainakin Jaakon kinttuja, sillä mies juoksi uuden komean ennätyksenssä tonnivitosella (3.53,88). Hyvä että jollain juoksu kulkee. Ehkä hienoimman tarinan urheiluhengestä kuulin Jaakolta, kun kuulin kaverin kehoittaneen häntä lähtemään rohkeasti liikkeelle. Itse hän oli keskeyttänyt juoksun, mutta silti kannusti kaveriaan!

Jaakon mökillä 2010

Lapinlahti eliitti 2010

Lapinlahti kutsuu (pari makkaraa tuli syötyä)

Sinkkumiehellä pitää olla puuhasteltavaa perjantaille, niin ei tylsyys iske. Kuluneella viikolla ehti kyllä tapahtua kaikenlaista, että ihan hyvä onkin möllöttää yksi ilta kämpillä. Silti tekisi mieli ravata sinne ja tänne. Ennen kaikkea makoilla biitsillä.

Olin tänään aamulenkillä jo kello kuusi. Olisin jättänyt aamulenkin jo väliin, mutta sellaista hikikarpaloa iski päälle aamuaurinkon paistellessa että ei auttanut kuin lähteä ulkoilemaan. Päivän työvelvollisuudet sain hoidettua kunnialla ja palasin niiden jälkeen kämpille huilimaan. Herättyäni mietin mitä sitä tekisi. Iltalenkille ei viitsisi päivän kuumimpaan aikaan mennä. Päätin lähteä Minimaniin shoppailemaan. Mansikat jäivät vielä myyjälle, kun 29 euroa olisi pitänyt maksaa laatikosta tuota herkkua. Tuon niitä sitten myöhemmin kotoa pakasterasioissa. Mukaan sen sijaan tarttui vesimeloni, jota olen puputtanut illan mittaan. Energiaa iltalenkin jälkeen oli sen verran, että vielä Tieston soidessa innostuin pesemään parvekkeen lasit. Nyt niistä näkee taas läpi..

Treeni oli yksinkertaisuudessaan 2km+2x10x100m/100m hölkkä pal.+4km vr. Aamulla oli se tukkoinen 7km+1x100m

Odotan sunnuntain Lapinlahden vitosen kisaa kuin Pikku-Kalle merkkariostoksille pääsyä. Tiedossa on raastavaa riistoa eli suolaista salmiakkia. Kisa juostaan päivän kuumimpaan aikaan ja toiveissa on että 30 asteen helteet ovat siihen mennessä hiukan helpottaneet. Ei sen puoleen olen mä ennenkin hyvin juossut helteissä, mutta lähinnä kilpakumppaneita säälin :)

Uho alkaa siis olla maksimissaan. Ennen kisaan lähtiessä mielessä oli aina ennätys ja lähelle 14.30 menevä aika. Nyt se on 15 minuutin alitus, joka on ollut kovaa valuttaa sekin viime aikoina. Silti en millään suostu myöntämään, että mies alkaa hidastumaan iän myötä. Pari kertaa tosin on tullut maapallon ympäri juostua uran aikana ja lonkissakin saattaa olla kulumista puhumattakaan alaselän nikamavälin madaltumisesta. Silti niin kauan kuin on elämää on toivoakin.

Tiistain ratatreeni meni ihan kohtalaisesti ottaen huomioon lähes 30 asteen auringonpaisteen. Tämänpäiväinen iltatreeni Jaakon kanssa oli ihan positiivinen myös. Juoksimme tunnin vauhtileikittelyn, jonka aikana 2x3min +2x2min +2x1min ja 2x30sek. Palautukset oli alussa 3min sitten 2min ja lopussa 1min. Mitään hurjaa revittelyä ei vauhdillisesti ollut vaan rennon reipasta. Juoksu tuntui hyvältä uimarannan kohdilla ja sen jälkeenkin. Lisäksi ponnistus tuntui lähtevän sieltä mistä pitääkin. Ehkä askellukseen alkaa siis löytyä se tarvittava taloudellisuus ja rentous. Lenkin loppuvaiheissa oikeen ihmettelin kun teki mieli lähteä loppuspurttiin kämpän näkyessä. Tätä ei ole pitkään aikaan tapahtunut.

Tenniskelit alkavat olla kohdillaan. Valitettavasti mailat ovat Parkanossa ja viimeksi olen lyönyt palloa parisen vuotta sitten. Viime päivinä kelit ovat kyllä olleet sen verran helteiset, että juoksulenkkien lisäksi ei tennikselle olisi jäänyt energiaa. Tänään Hippoksella katselin, kun työmiehet pinnoittivat kahta uutta tenniskenttää. Ehkä sitä vielä joskus pääsee vaarallista rystylyöntiä näyttämään..

Tälle päivälle saapui kauan odotettu sadekuuro. Se jäi valitettavasti todella lyhyeksi, mutta raitisti ilmaa sopivasti. Viime yönä lämpötila mun kämpillä ei varmaan paljoa alle 26 asteen laskenut.

Eilisen kovan treenin jälkeen tänään palauteltiin 12km aamulenkiillä, kevyellä hieronnalla ja 13km kevyellä maastolenkillä. Päälle reippailin illalla 5x100m ja jalat tuntuivat oikeen hyviltä.

Tenniskuvat on otettu 2006 eli kauan aikaa sitten. Kuvan mimmi on veljeni vaimo Johanna, ihan vaan jos jotkut alkavat ihmettelemään :)

+32 astetta lämpöä

Treenit jatkuvat ja tänään 30 asteen helteillä. Hiukan jänskätti etukäteen, miten sitä mies jaksaa puskea pitkiä vetoja radalla. Tarkoituksella huilin ennen treeniä ja verryttelin minimaalisesti. 3km verkan ja 3x100m avarin jälkeen juoksin Jaakon peesissä ekan 2000m vedon. Hengitys teki melko lailla töitä, mutta juoksu pysyi kuin pysyikin kasassa. Aikaa meni tasan 6minuuttia. Reilun kahden minuutin palautuksen jälkeen lähdettiin seuraavaan. Se oli hiukan hitaampi ja tuntui siksi helpommalta; aika 6.07. Valmentaja kysyi josko tekisi mieli juosta vielä yksi pidempi veto ja se sopi mulle. Vedin sen täsmälleen samaan aikaan 6.07. Ukko ei tässä vaiheessa ollut vielä aivan koomassa vaan juoksin vielä yhden tonnin aikaan 2.52. Kaikki vedot vedin maratontossuilla ja olin tyytyväinen päivän raastoon

No niin nyt on mukava taas palata blogipäivityksen pariin kun on jotain tapahtunutkin. Reissun päällä ei jaksa kännykän näppäimillä alkaa tekstiä tuottamaan. Lähinnä tulee Facebookkia ja Twitteriä sillä selailtua.

Perjantaina oli matkustuspäivää JKU:n bussilla Pedersöreen. Aamulla olin juossut 3km+5km reipasta+2x100m. Juoksu tuntui melko tukkoiselta ja aamulla oli jo todella lämmin kuten viime viikkoina on ollutkin. Illalla verryttelimme Pedersören urheilukentällä Henan ja Jounin kanssa 35min+10x100m nurmella avojaloin todella terävästi (sätkin Henan peesissä). Päälle hiukan hölkkää ja bussilla Kokkolan Nukkumattiin, missä majoituimme.

Lauantaina ei ollut kiirus mihinkään. Olin nukkunut hiukan heikosti kun oli niin sika kuuma. Aamulenkin päätin jättää välistä ja juosta päivällä yhden lenkin. Kävimme pyörähtämässä Kokkolan keskustassa ja paikallinen Kesport tuli tutuksi. Hiukan ennen lounasta juoksin 8km ja tein 5x100m. Olotila oli todella tukkoinen ja juoksu ei kulkenut mihinkään. En tästä kokemuksesta viisastuneena hätkähtänyt vaan luotin itseeni. Hiukan olisi tehnyt mieli käydä meressä palauttelemassa, mutta kyytiä ei sinne järjestynyt. Loppupäivä meni kisoissa katsomon puolella. Mukavaa oli jutella uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Viimeistään siinä vaiheessa tunsin kuuluvani johonkin porukkaan ja ajattelin että oli ihan fiksua tulla kärvistelemään pelipaikalle jo perjantaina. Miesten 4x800m oli tietenkin se oma juttu, mutta yllätyspronssi 4x100 metriltä lämmitti myös sydäntä. Ei ne pikajuoksijat niin diivoja olekaan ainakaan JKU:ssa. Mensalan Mikko melkein väänsi itkua kun oli niin herkällä mielellä kisan jälkeen. Kyllä ne muutkin tekevät pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä kuin kestävyysjuoksijat. Vastapainona ankkurina juoksi tammikuussa pikajuoksun aloittanut ex jääkiekkoilija.


Sunnuntain kisapäivä avautui jo paremmissa fiiliksissä. Olin nukkunut hyvin ja aamulenkilläkin oli jo herkkyyden tuntua. Juoksin 4km ja rullailin nurmikolla 3x100. Juoksu tuntui siltä miltä pitääkin kisapäivänä. Söin tukevan aamupalan ja loikoilin. Kevyen ruisleipälounaan jälkeen menimme bussilla koko porukka kisapaikalle. Vetäydyimme pukukopin suojiin piiloon paahtavalta auringolta. Perinteinen läpänheitto jatkui porukan kesken, mutta muuten hermostuneisuustaso oli matalalla. Mun ei tarvitsisi kuin hoitaa kunnialla ensimmäinen osuus. Tiesin olevani kohtuu iskussa.

Tonni vitosen viesti lähti liikkeelle terävästi. Tiirakari lähti pitämään vauhtia heti alusta tarkoituksena antaa Talasjoelle hyvä keula. Ryhmä oli kuitenkin kasassa reilut 400m ennen maalia. Tässä vaiheessa Luostarinen veti hirveen kirin ja porukka hajosi. Hän oli ehkä laskenut vaihtopaikan olevan hiukan eri kohdassa, koska hyytyi pahasti. Mä vetelin diisselillä tulemaan urku soiden. Pientä kiriä löytyi 200m ennen vaihtoa ja saavutin Luostarisen. Kaarteessa juoksimme rinta rinnan ennen vaihtoa. Iskin kapulan Ruoholan Kallen käteen ja nojailin polviin. Luulin juosseeni kohtuu surkeasti, kun tulin neljäntenä vaihtoon mutta osuusaikani 4.02 on meikäläisen maksimivauhtia eli ihan ok siis.

Kalle runnoi menemään osuutensa samaan aikaan kuin minä. Edellä hiukan oli Boström joka taisi juosta enkkansa. Peesiapua ei siis Virtain sankari saanut, mutta juoksi hyvän perusvarman juoksun. Jaakko oli mies paikallaan kun kisan ratkaisuja alkoi tapahtumaan. Kärjen juoksijat HKV ja Lahti alkoivat hidastelemaan ja Jaakko lähti ennakkoluulottomasti vetämään. Vaihdossa Nummela oli vetäissyt kaulan ja Kettula hiukan edellä Jaakkoa. Neljännelle osuudelle lähti meidän pikku-Hena, joka samoin myös lähti pitämään vauhtia HKV:n ja Lahden taktikoidessa. Tällä varmistui mitali, sillä takaa tullut Sjundeån Hamberg joutui hiukan piiputtamaan eikä ratkaisun tapahtuessa 150m ennen maalia ollut enää tuoreissa voimissa.

SM-viestit 2010 Pedersöre 2

Helteet jatkuvat edelleen ja treenien tekeminen on hiukan tukalaa. Onneksi ei vielä tänään tarvinnut tehdä kovin kuormittavaa ratatreeniä. Ohjelmassa oli 2x600m (1.40,1.38) sekä 3x400 (62.2, 63.4, 62,7) sekä aitakävelyä. Harjun kentälle ei käynyt yhtään tuulenvirettä ja kisapaita oli aivan litimärkä reenistä. Jalat tuntuivat toimivan ihan kohtalaisesti. Ennen sunnuntain kisaa ohjelmassa on kevyt reipas ja lauantaina ajattelin rullailla reilusti satasia. Ainakin ne toimivat viimeksi.

Jalkapallossa on enää yksi peli jäljellä. Mulla ei ole suurta suosikkia finaalissa. Pääasia että peli on tapahtumarikas ja turhilta tönimisiltä vältytään. JKU:n bussi kulkee juuri silloin Perersörestä takaisin Jyväskylään. Pitää toivoa että pysähdytään johonkin huoltsikalle katsomaan peliä. Toivottavasti myös bussissa istuu tyytyväisiä juoksijoita mitaleita kaulassa. Tällä kertaa JKU:lta lähtee matkaan yli 20 joukkuetta, mikä on ihan hyvä määrä se.

Pari päivää on päivityksestä ollut taukoa. Kirjoittamisen pariin palaamiseen on aina pieni kynnys. Se on kuitenkin jatkunut jo kolme vuotta, enkä ole aikeissa lopettaa nettipäiväkirjani kirjoittelemista. Myös juoksu tulee jatkumaan ja hiukan kysymysmerkki on millä tasolla.

Tiistaina palauttelin ratatreenistä 7km aamulenkillä, hieronnalla ja 12km+5x100m maastolenkillä. Tykkään juosta mäkisissä maastoissa. Niissä vauhti ei nouse liian kovaksi, mutta hengitys saattaa tehdä jonkin verran töitä. Siis tehokasta aerobista harjoittelua.

Tänään juoksin vain yhden lenkin. Se sisälti 2km verkkaa+13km reipasta 3.50 vauhdilla ja 150-150 sykkeillä. Kummasti syke nousi loppua kohti vaikka vauhti ei juurikaan. Selkeästi yli 25 asteet helteet vaikuttavat kroppaan. Päälle verryttelin 2km, tein 3x100m sekä pulahdin uimaan Tourujokeen ennen päivän ensimmäistä tulkkauskeikkaa.

Helteet näyttävät jatkuvan vielä ainakin tämän viikon. Hieman jo välillä toivoisi viileämpää. Nukkuminen on vielä onnistunut kohtalaisesti, mutta treenaaminen on raskasta. Tänään iskettiin ekaa kertaa tänä kesänä Harjun maineikkaalla stadionilla. Nurmen istutukset on suoritettu ja radallekin pääsee taas juoksemaan. Eka JKU:n kotipeli lähestyy viikon kuluttua. Tänään olisi ollut peli Vaajakoskella. Kettupaidat eivät ole tehneet yhtää maalia siellä tällä kaudella. Vieraspelit ovat menneetkin sitten paremmin.

Radalla iskettiin varsin vauhdikas treeni: aluksi oli 3x100m avarit ja päälle 5x400m kierroksen hölkällä 65-64 sekkaan. Sitten pienen hölkän jälkeen 3x200m hiukan alle 30 sekunnin. Päälle vielä bravuurina 3x400m 63-62 mahdollisimman rennolla askeleella ilman turhia repimisiä. Omasta mielestäni onnistuinkin siinä nyt hyvin ja pelivaraa jäi. Kysymys merkki sen sijaan on, miten pidemmät vedot kulkevat ja mikä on kestävyyden laita. Vastaus tulee viimeistään Lapinlahden vitosella. Jos 15minuuttia tekee siellä tiukkaa ei Kalevan kisoihin kannata lähteä pelleilemään vaan keskityn kymppiin. Se tietäisi sitä, että vauhtikestävyystreenit alkavat Lapinlahden jälkeen. Jospa sitä vaikka syksyksi pääsisi kuntoon. Erik ehdotti Saksassa maantiekymppiä syyskuulle ja se olisi hyvä tavoite. En pistäisi hanttiin vaikka puolituntia alittuisi siellä.

Kuva on otettu Jaakon mökillä. Itse asiassa kuva on otettu 2007, ei sen puoleen ei sitä olisi kukaan huomannut- mä en vanhene koskaan!

4.7

Synttäripäiväni 4.7 oli rento. Aamulla heräsin Jaakon mökiltä itikoiden syömänä. Mökki sijaitsee saaressa Kangasniemellä. Keli oli ehkä kesän lämpimin ja varjossa mittari näytti +28c. Suomalaisittain harvinaista. Aamulenkin (20km+3x100m) juoksin jo aamupäivällä ja silti tuli aika kuuma. Lenkille piti reteesti mennä moottoriveneellä.

Päivän mittaan tuli herkuteltua moneen kertaan. Oli kunnon pihviä, paahdettua maissia ja kahvittelua. Iltapäivällä vielä ennen Jyväskylään paluuta oli saunomista ja uintia.

Kun ei onnistu niin ei onnistu. Tämän jouduin tänään toteamaan Jämsän kolmosella. Tavoitteena oli juosta 2.50 kilsoja, mutta jo alusta alkaen juoksu oli työlästä. Pelastukseksi tuli Mustosen Aki, jonka kanssa juoksimme vuorokierroksia. Silti toinen tonni hyytyi kolmeen minuuttiin. Vika tuli taas hiukan paremmin, mutta loppuaika 8.40 ei riemunkiljahduksia nostata. Onneksi Jokinen (8.14) ja Järvenpää (8.16) pistelivät mallikkaasti.

Oma juoksu ei oikeen lähtenyt käyntiin missään vaiheessa ja jo eka kierros oli raskas. Lämpöä illalla seitsemän aikaan oli jonkin verran, mutta ei liikaa. Alkuverkka oli ihan ok ja Kuorikosken kanssa juoksemani kilsan reipas. Sen oli tarkoitus avata hiukan hengitystä ja valmistaa kisaan. Luulen, että en ollut vielä palautunut torstain hyvästä väännöstä. Veteraanius alkaa siis jo jossain näkymään :)

Nyt Jaakon mökille Kangasniemeen palautumaan ja nauttimaan kesästä. Onnea Jämsässä hyvin juosseille!

Kesästä nautiskelu jatkuu. Parhaani mukaan yritän keskittyä siihen mitä on eikä siihen mitä puuttuu. Hetkessä eläminen on helppoa puheen tasolla. Sitku elämä on kuitenkin aivan turhaa. Nyt on kesä, eikä syksy tulossa vielä pitkään aikaan. Ja mitä vaikka tulisikin, aina on talviset etelän leirit..

Viikonlopuksi on luvattu kunnon helteitä. Jaakko kutsui mökilleen ja tarkoitus on mennä sinne Jämsän kisan jälkeen. Onhan se rentoa nautiskella maaseudun rauhasta.

Aamulla piti herätä kohtalaisen aikaisin. Juoksin kuitenkin 9km aamulenkin ja illalla kevyen kasin. Päälle rullailin 6x100m erittäin rennosti ennen järveen pulahtamista. Jussilta olen napannut tuon järvi uiskentelun. Palauttaa muuten jalkoja älyttömän hyvin, eikä kesäinen biitsi ole yhtään hassumpi paikka.

Melko vekkulia tämä kilpaurheilu. Silloin kun ei välttämättä pitäisi kulkea juoksu alkaakin sujua. Tämänpäiväiseen Jämsän kestävyyskarnevaalien 1500 metrille oli ladattu jännitettä. Jaossa oli paikka SM-viestien 1500 metrille. Karsijoina minä ja Anssi. Tällä kertaa satuin olemaan parempi ja Anssia hieman edellä. Molemmat juoksivat hyvin. Minä 4.01,99 ja Anssi 4.03,27.

Kilpailun kulusta sen verran, että ekat 50m mentiin kovaa ja sen jälkeen passailtiin. Jatkoin samaa vauhtia ja olin melkein kisan jäniksen peesissä. Aloin hieman rentouttamaan juoksua ja porukkaa meni ohi. Eka kierros n.64. Seuraava mentiin samaa vauhtia ja Jaakko juoksi vierelläni. Omalta osalta kisa oli sopivan juoksurytmin hakemista. Tonni meni 2.40 paikkeilla ja kärjen vauhti hieman hidastui. Tässä vaiheessa Jaakko meni kärkeen ja yritin itsekin kiristää vauhtia. Takasuoralla ohitin Haataisen Matin, joka kuittasi takaisin kalkkiviivoilla.

Juoksin tällä kertaa vanhoilla piikkareilla ja heti meni paremmin. Luulen, että askellus vanhoissa on jotenkin erilainen ja se yksinkertaisesti vie paremmin eteenpäin.

Tämä päivä meni muuten Hippokisoissa ja töissä. Melkoista hulinaa oli koko päivä ja sopivasti sai mennä pää tyhjänä viivalle. Kisa oli illalla 20.30 ja keli mitä mainoin suomalainen suvi-ilta.