Nyt alkaa kesän herkkyys olla syötynä, jos sellaista koskaan on ollutkaan. Viime päivien läpsyttely on sen verran hyvin ottanut kinttuihin, että ratakisat saa tältä kesältä unohtaa. Vaikka olen koko kesän kympin aamulenkkejä juossut kevyt määrän lisäys tuntuu jaloissa. Perjantaina palauttelin vitosen kisasta kahdenlla lenkillä. Lauantaina juoksin aamusta ja illasta 1.05 maastossa. Eilen sunnuntaina 1.55 pitkän vesisateessa vaihtokamppeita kädessä kantaen. Tänään aamusta 12km ja illasta 1.10 maastossa. Kerkesin jo vakiohierojallekin soittamaan, mutta ens maanantaihin pitäisi vartota.

Uusi kännykkä on työllistänyt miestä ja ehkä pientä stressiäkin aiheuttanut. Eilen illalla kun innostuin Mippin ohjelmasta, Twitteristä ja oman blogin viilaamisesta kelasin asioita yölläkin. Jarno Maimosen blogista olen paljon vinkkejä saanut ja hiukan apinoinutkin. Olisi kyllä kehittävää opetella asiota pikku hiljaa eikä kaikkia parissa päivässä. Vielä kun painaa päälle Berliinin MM-kisat niin on siinä ohjelmaa.

Tänään kehitin teorian, miksi teen tulkin töitä: kyse on siitä, että tulkilla on tärkeä rooli viestin perille menemisessä. Silti onnistunut tulkkaus on sellainen, jossa keskustelevat osapuolet ikäänkuin unohtavat tulkin olemassaolon. Kumpikin puhuu omaa äidinkieltään ja tulee ymmärretyksi kielellä mitä toinen ei ymmärrä. Kommunikointi tapahtuu kolmannen osapuolen välityksellä, tässä tapauksessa tulkin.