pikku hiljaa

Hieno laji tämä kestävyysjuoksu. Kun juoksemaan pääsee niin väliä ei ole sillä millainen keli on ulkona. Juostessa tulee kuitenkin sopiva hiki, eikä vajaan tunnin lenkillä edes ehdi kastua sateesta. Kova vastatuuli lisää sinnikkyyttä ja sisu on se millä niitä tuloksiakin tehdään. Nautin tänään täysin siemauksin kympin lenkistä. Hönkää pistin päälle heti kotiovelta ulos astuttuani. Syke nousi 160 hujakoille ja kone teki töitä. Välissä pidin huilitauon, kun tuli puskareissun aika. Heti alkaa pieni juoksentelu tuntua lihaksissakin ja varmaan joku hierontakin olis paikallaan ens viikolla. Nyt sen todella huomaa, kuinka tehokasta juokseminen on ja kuinka paljon se vaatii lihaskuntoa. Itse olen heti alusta alkaen pyrkinyt hyvään ryhdikkääseen juoksuun. Askeleeseen tulee väljyyttä sitä mukaa kun kilsoja tulee koneeseen. Takapakin välttämiseksi huomenna varmaan salilla heilumista ja ehkä soutulaitteen rankomista. TV-kovat olis hyvä tehdä crosstrainerilla, mutta uima-halli on kohtuu kallis mesta. Pyöräilläkin tekis mieli, mutta nää Suomen kelit on tällä hetkellä mitä on. Torstaipäivä meni maahanmuuttajien kesäpäivää viettäen Könkkölässä.

Nyt on julkaistu hyvä kirja Kenialaisten juoksemisesta. Tämä hyvä pokkari sisältää historiaa sekä henkilökuvausta tarkoista harjoitusohjelmista lähtien. Kirjan perusviesti kuitenkin on: täytyy olla poltetta treenata jos aikoo menestyä: MORE FIRE!