lauantai 2. toukokuuta 2009

Maakuntamatkailu jatkuu. Eilen tulin Kallen luokse Virroille huilimaan. Aamulla oli sitten juoksulenkin vuoro. Kympin juoksin ja ei siitä sen enempää. Jalka ei ole vielä täysin kunnossa ja se ikävä jomotus tuli takaisin lenkin jälkeen. Matka jatkui Karviaan Kallen mökille, missä ohjelmassa oli kalaverkkojen lasku vesille sekä rentouttavaa luonnon helmassa hengailua. Kohtuu lämmin päivä ollut muutenkin tänään ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.

Musta maanantaina tehty haastattelu on päivän Keskisuomalaisessa. Raastavaa tekstiä ja osin vanhojen kertaamista. Silti tarinani jaksaa kiinnostaa toimittajia ja joitain ihmisiäkin. Meikä on ns. urani huipulla, mutta en vammautuneena pysty siitä nauttimaan pätkääkään. Ensi viikolle varaan varmaan ajan ja tällä kertaa sellaiselle lääkärille, joka suostuu antamaan kortisonia. Toivotaan silti että vamma ei ole jänteessä.

6 kommenttia:

  1. Hyvä juttu jälleen!
    Maltahan vaan jalan kanssa ettei pitkity vaiva.

    VastaaPoista
  2. Vähän oli juttu mun mielestä sekavahko. Ei oikein tullut ilmi se punainen lanka. Verrattuna esim juoksijan juttuun, niin kirjoittaja ei oikein osannut päättää mikä oli jutun ydin ja mikä olisi kertomisen arvoista.
    (Siis jos tuo on koko juttu tuossa blogin kuvassa.)

    Mutta sehän ei ole kohteen syy.

    Anonyymi lueskelija ja juoksentelija

    VastaaPoista
  3. Hyvä artikkeli.

    Juoksija-lehden juttu oli vaan pitempi, viisi sivua. :)

    AH

    VastaaPoista
  4. Anonyymi jatkaa:

    Niin siis juoksijan juttu oli jo ok, mutta kyllähän Miikasta olis vääntäny vielä enemmän itse juoksuun sukeltavan jutun (juoksijaanki). Tai aineksia olis ollu...

    Mutta mielipiteitä toki.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen juttu ainakin minulle, joka olen vain sivusta seuraillut tätä blogia enkä ole sun taustasta tiennyt!

    Tuo Keniassa harjoittelun motiivi on itselleni vähän hämärä. Se on toki korkealla ja siellä on varmasti edullista ja opettavaista käydä, mutta tuntuu että siellä on suomalaisjuoksijoilla paljon kaikenlaista mahatautia, hankalia olosuhteita ja koti-ikävää jotka vie todennäköisesti kaiken pienen hyödyn mitä siellä voi saada. Myöskään en ole havainnut että siellä majailleet suomalaiset olisivat tehneet mitään selviä tulosparannuksia juuri siellä vietetyllä jaksolla. Myös jotkut afrikkalaisten maratonjuoksijoiden valmentajat ovat sitä mieltä että heidän juoksijoidensa tulokset paranisivat jos juoksijat pystyisivät harjoittelemaan pidempiä jaksoja Euroopassa. Tosin syyt tähän ovat hieman toiset kuin ne mitkä haittaavat suomalaisen urheilijan harjoittelua Keniassa, mutta osoittavat kuitenkin että harjoitteluympäristö ei sinänsä ole mitenkään ratkaisevasti parempi kuin muualla.

    Mutta tuo oli vain yksi sivustaseuraajan mielipide, jota saa vapaasti arvostella :)

    Tsemppiä ja menestystä jatkoon, toivotaan että jalkasi tulee pian kuntoon!

    VastaaPoista