Keski-Suomen maaseutumatkailu suuntautui tällä kertaa Uuraisten (35km) suuntan. Menomatka taittui mukavasti myötäseen aikaan 1.16, mutta paluumatkalla hönki vastainen. Tie oli varsin kaunis, vaihteleva ja kunnon vastuksen antama. Mäkinen jo hieman kulunut asvalttitie kulki läpi peltojen ja jo aikaa sitten suljettujen kyläkauppojen. Ohitin myös traagisen kohdan Jokihaaran paikkeilla, missa taksikuski murhattiin armon vuonna 1968. Paikalle oli pystytetty oikein hautakivikin muistuttamaan tapahtumasta. Luulen, että aikanaan tapahtuma herätti valtakunnallistakin huomiota. Jännää oli ajatella, miten jonkun elämä voi päättyä niin hienon maantien varteen. Mulla fiilikset oli treenin ajan korkealla, joskin väsymys hiukan jo tuntui paluumatkalla. Yhden powerbarin energiapatukan söin kuten normaalisti ja vettä nautin aina silloin tälloin. Keskisyke kämpillä näytti 131 ja aikaa treeniin kului 2.45. Kämpille päästyäni otin pikasuihkun, söin pikalounaan ja suunnistin uudelle tulkkauskeikalle. Arvata saattaa tuliko väsymys jossain vaiheessa. Sain kuitenkin työasiat hoidettua kunnialla kahvin voimalla kunnes alkuillasta pääsin kämpille huilimaan. Illalla ei tartte enää treenata.