keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Välillä on päiviä, milloin olisi parempi jäädä vain sänkyyn makaamaan. Tämä päivä oli yksi sellainen. Heti aamusta onnistuin hukkaamaan avaimet, mistä kehkeytyi koko päivän projekti. Aamupäivästä väsytyttikin ihan kohtalaisesti ja mieliala ei muutenkaan ollut kovin korkealla. Meikäläinen ei yksinkertaiseti vain ole näitä kaamoksen asukkeja. Positiivista sen sijaan on huomata, että muutkin kärsivät pimeästä vuodenajasta. Ehkä juuri siksi onkin tärkeää viettää joulua. Katselin että itse soitan puhelun kerran päivässä ja vastaanotan ehkä joka toinen puhelun. Ystäviä ilmeisesti on muutamia, joista moni tyytyy vain lukemaan blogista kuulumiseni kommentoimatta tai yhteyttä ottamatta. Tässä mielessä blogin ylläpitämisessä ei ole mitään järkeä. Miksi siis pitää blogia? Blogihan on nettipäiväkirja ja sen kirjoittaja vapaasta tahdosta haluaa kertoa itsestään. En tiedä onko siinäkään mitään järkeä. Miksi kertoa kun muutkaan eivät kerro itsestään. Ihminen on aidon utelias toisten tekemisestä ja ehkä tästä syystä blogeja luetaan paljon. Työssä käyvät kaipaavat virikkeitä tylsään työpäiväänsä. Illalla koneidensa ääressä kyyhöttävät etsivät elämyksiä. Kommunikointi on yleistynyt facebookkien ym välityksellä. Ehkä suunta on oikea ja hyvin ymmärtää, että tähän aikaan vuodesta ei tee mieli enää lähteä ulos pimeän tultua ja pimeähän tulee aikaisin!

Vaisusta fiiliksestä huolimatta sain kiskottua lenkkikenkäni tänäänkin jalkaan. 8km verrytttelyä+5x100m vetoja hallissa, minkä päälle 10km juoksumatolla 3.45-40 vauhtia ja 3km verryttelyä. Toista lenkkiä en tehnyt, kun jalkapohjassakin tuhtuu pientä kipua.

5 kommenttia:

  1. On päiviä jolloin vain todellakin voisi jäädä sänkyyn. Meikä ei kans oo ollenkaan näitä kaamoksen miehiä, lenkille joka päivä hammasta purren ja täälä annikolla nuo kelit ki on ollu jo kuukauden yhtä sun toista, pitää kait kohta ostaa icebugit vai mitkä ne nyt oli?
    tsemiä kaamokseen, kohta se helpottaa! ja hyvää joulua

    t:Juho Pirkola

    VastaaPoista
  2. On ihan totta, että ihmiset ovat usein aika yksisuuntaisia pitämään yhteyttä. Itse tunnen huonoa omatuntoa, kun olen kavereihin tosi harvoin yhteydessä. Mutta sitten muistan, että kuulumiseni luetaan blogista ja Facebookista, eikä silloin kavereilla välttämättä ole tarvetta olla muhunpäin yhteydessä. Viime viikkoina olen kyllä ryhdistäytynyt ja soitellut kavereille ja nähnyt heitä. Rankkaahan se on viettää pitkiä iltoja ulkona ja milloin missäkin, mutta niin palkitsevaa. Kyllä kaverit ovat tämän elämän suola. Jouluna voi sitten olla taas sukulaisten kanssa ja vuoden kiintiö tulee täyteen. ;)

    VastaaPoista
  3. Pakko kommentoida kun icebugit mainittiin. Ostin muutama viikko sitten ja ne on ihan loistavat! Siinä menee jäätikkö ku jäätikkö jalkojen alle, mut toisaalta ei haittaa jos tulee välillä sulaa. :) T: A-M

    VastaaPoista
  4. Joo hyvä on pito Icebugeissa.
    Jos huonoja puolia haetaan, niin pito on liiankin hyvä ja kenkä on liian pohjoisnapamalli ja rakennettu kovaan menoon...
    Tosin kyllä tuolla vk:ta tekee ja pahalla kelillä testikisatkin peilillä menee.

    Mutta loistava olis jos olis vielä ketterämpi malli vaikka sitten kastuvaa ja hengittävämpää sorttia...

    VastaaPoista
  5. Ymmärrän Juha fiilikset! Koita jaksaa! Kohta on uusivuosi ja pääset juoksemaan kisan.

    VastaaPoista