Ei tämä lepopäivän viettäminenkään aivan helppoa ole. Aamulla herääminen ei ollut sen helpompaa kuin muulloinkaan ja sain pidäteltyä itseäni sen verran että tyydyin ysiin. Mielessäni oli iltapäivän palauttava hieronta. Kun sitten menin hierojalle sain iloksenki kuulla, että aika oli ollut eilen ja seuraava aika menisi ensi viikolle.. Siinä meni fiilikset melkein saman tien ja tilannetta helpotti vain hieman keskimaan uusille s-asiakkaiden lahja; 700g pandan karkkia! Helpolla lapsen mieli vaihtuu. Kämpille päästyäni kävin swahilin käännösten kimppuun ja ilta meni nopeasti lakua mussuttaen. Ei tullut edes kauheaa tarvetta lähteä lenkille. Kyllä sitä näinkin palautuu, mutta kovan määräviikon jälkeen olisi ollut hyvä avata tukkoisia lihaksia jos nyt mun kropasta löytyy. Joskus olenkin sanonut että ei mulla lihaksia ole, jonkin verran voimaa vain ja sitäkin aika vähän. Ei vaan, onneksi ei ole itsetunto enää aivan täysin kiinni ulkoisissa asioissa kuten herkkinä teinivuosina. Silloin väännettiin punttia joskus oikeen tosissaan veljen kanssa. Asuttiin silloin amerikkalaisessa lukiossa Keniassa melkein 2km korkeudessa vuosi. Olis silloin tajunnut lenkkeillä hiukan enemmän. Tennis kyllä maistui eli jotain pohjaa on tuolta ajalta.