Eilisen ratatreenin jälken kävin Selimin kanssa järvessä palauttelemassa jalkoja. Samalla sai siinä juteltua asiasta ja sen vierestä. Järvivesi alkaa olla jo melko viileää ja sen pitäisi nopeuttaa palautumista. Tämän päivän aamulenkillä (8km+1x100m) tuntuma ei kuitenkaan ollut sen parempi. Jotenkin tuntuu että loppumatkasta lihakset menevät tukkoon ja juoksu muuttuu raskaammaksi. Harjoittelu väsyttää aina mikä on ihan normaalia, mutta kisakaudella sitä on vain herkemmällä korvalla juoksutuntuman suhteen.
Päivällä riitti jälleen tekemistä. Kävin keskussairaalassa pariin otteeseen tulkkaamassa ja mieleenpainuvin oli keskustelu lääkärin kanssa, jolla on potilaina maahanmuuttajia. Hänellä oli ymmärrystä ja elämänkokemusta asiakkaista, jotka ovat kokeneet kovia elämässään. Samoja näemme nyt televisiosta esimerkiksi Somalian kriisin aiheuttaman pakolaisuuden myötä. Kävelymatka Kenian puolelle pakolaisleirille ei aina ole ihan kivuton juttu. Luulen, että lähitulevaisuudessa Suomikin ottaa pakolaisia Daadabin leiriltä. Edes pieni vastuun ottaminen hieman suuremman ongelman kohdalla.
Pyörähdin JKU:n toimistolla lounastauolla ja sain pummattua muutaman proteiinipatukan. JKU on tarjonnut mulle paljon urheilijana ja noin muutenkin elämään sisältöä. Vielä pitäisi saada lisää maahanmuuttajanuoria Jyväskylässä yleisurheilun pariin. Heissä olisi potentiaalia.
Illan reenin tein hiukan soveltavana, kun fillaroimme Vaajakosken uimahallille. Siellä ohjelmassa oli 20min vesijuoksua ja 700m uintia. Hyvä peruskuntoharjoitus siis ja toivotaan että kroppa otti vastaan uudenlaiset harjoitusärsykkeet ja ennenkaikkea että jalat palautuisivat juoksukuntoon. Huomenna on vielä toinen välipäivä ja torstaina piipahdetaan taas radalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti