Lauantaina nukutaan pitkään. Näin päätin nukkumaan mennessäni. Aika jännästi olin tasan kello seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän virkeänä ja valmis nousemaan sängystä. Pakotin kuitenkin itseni pysymään sängyn pohjilla ja puoli kymmeneen pääsin. Treeniohjelmassa oli merkattu tälle päivälle vain yksi lenkki ja melkoista MacGyverin taitoja vaati olla lähtemättä aamulenkille. Lahden Jari ilmoitti, että hänelle sopisi lenkki puoli viideltä. Kovan tsemppaamisen jälkeen pystyin kuin pystyinkin joustamaan ja olin ylpeä itsestäni. Siis vielä tällä iällä pystyn rikkomaan tottumuksia!
Aamupäivän säädin netin kanssa ja sain esimerkiksi makseltua laskuja, hoideltua Takala Pron paperijuttuja sekä mietittyä hiukan opiskelujuttuja. Eka tentti menee lokakuulle asti ja harjoittelu sekä kandin työ ensi keväälle. Olisin ollut valmis paukuttamaan opintopisteitä jo nyt syksyllä. Tähän aikaan vuodesta kun ei ole sosiaalista elämää samalla tavalla kuin kesällä.
Illan lenkki oli aivan toiselta planeetalta kuin eilinen. Yli vuorokauden juoksutauko palautti jalkoja ihmeellisesti ja kimmoisuus oli jälleen aivan eri luokkaa. Juoksimme Jarin kanssa Laajavuoressa tsekkaillen Lets Runin baanaa. Se oli yhtä kinkamaa ja ehkä eniten pelkäsin jyrkkää laskettelurinteen alamäkiosuutta. Mun alaselkä siinä ainakin olisi mennyt jumiin, eikä keskiviikon ratavitosesta olisi tullut mitään. Yksi vaihtoehto olisi ollut juosta Kuukan Hölkkä Uuraisilla, mutta pohdinnan jälkeen arvelin tehneeni oikean valinnan. Tukkoisuus olisi saattanut pahentua tai sitten avata kroppaa rennolla kisalla. Valinta oli kuitenkin tehty ja ohjelmassa oli puolentoista tunnin (20km+2x100m) 4.30 vauhtinen lenkki. Huomenna myös kevyttä.
Helsingissä kisailtiin tänään maratonin mittaisella matkalla ja sen yhteydessä SM-maratonit. Leena Puotiniemen voittoaika 2.38 naisissa oli huikea aika, kun taas äijien 2.34 alkuiset eivät kovia kehuja saa. Kisassa edettiin selkeästi kyttäillen eikä pienellä tuulenvireellä voi selittää aikoja. Toinen mielenkiintoinen kisa tänään oli suunnistuksen MM-kisat. Suomen naiset voittivat viestin ja se oli todella mielenkiintoinen kisa. Tilanteet vaihtuivat nopeasti ankkuriosuudella ja välillä näytti siltä, että Suomi tippuu mitaleiden ulkopuolelle. Niin vain kävi, että voitto tuli ja lopussa nähtiin hienoa kiritaisteluakin.
Ois ollut kiva nähdä sut Helsingin maralla. Kiitos blogista, tätä on mukava seurata!
VastaaPoistaEhkä joskus vielä Helsingin maralla. Siihen voi mennä silti vielä jonkin aikaa!
VastaaPoistaTokihan tänne ehtii myöhemminkin, mutta kun nyt oli tuo sm-kisa samalla. Mutta ehkäpä tavoitteesi on kirkastaa mitalia Finlandiassa 2013. Terv. Jarkko Niemi
VastaaPoistaTotta, maratonin SM-kulta on vielä saavuttamatta!
VastaaPoista