Tänään väsytti hiukan viikonlopun valvomiset. Aamulenkki meni hämärässä tukkoisesti lumisohjossa tarpoen. Niin se talvi näyttäisi tulevan, hitaasti mutta kuitenkin varmasti. Ei se ennenkään ole jättänyt tulematta. Mun puolesta pysyvä lumi voisi tulla vasta ennen joulua. Näin on monesti ollut ja joskus jopa jouluna on harmaata tai vähintään peililiukasta sitä kuuluisaa joulupuurolenkkiä juostessa.

Aamupäivästä oli lääkärin aika ja lääkäri oli oikein hyvä. Hän toimi niin kuin halusin, eli kirjoitti lähetteen magneettikuvaan sekä kasapäin Voltarenia. Tarkoitus on kuvata alaselkä sekä lonkanseutu. Sieltä pitäisi selvitä nikamien ongelmat, tulehdustilat tai muut vastaavat systeemit. Kiva on nähdä miten kohta 15 vuoden mittainen juoksuharjoittelu on vaikuttanut kroppaan. Tarkoitus nimittäin on juoksemalla edetä vähintään toiset 15 vuotta! Kun kuvat on tulkittu alkaa fysioterapeutilla käynti ja varmaan niihin kuuluisiin syviin lihaksiin aletaan kiinnittämään huomiota. Viikko sitten aloitin tekemään joka lenkin jälkeen keskivartalon lihaksia vahvistavaa reeniä ja pakaran seudun kinnaus hävisi melkein saman tien. Luulen, että selässä on jotain hermopuristusta joka säteilee sinne pakaraan. Ryhtilihasten reenaus ja pakaralihaksen aktivointi saattavat hävittää oireilun täysin ja tämä mies on siinä vaiheessa tyytyväinen. Alaselkä saattaa olla keveesti yliliikkuva, mutta onneksi toi elopaino ei ole niin massiivinen ja oireilut kohtalaisen pieninä.

lllan reeninä 8 kierrosta harjun pururataa edeten niin että kaksi kierrosta reipasta ja kierros palauttelua. Tämä toistettuna kolme kertaa ja reeniä voisi kuvata 3x3km/ 1,6km hölkkäpalautuksella. Viimeinen kierros tuli lykittyä heikossa valaistuksessa nopeammin ja maalissa oli erittäin mukava nojata kevyesti polviin. On tää hieno laji!