valoa tunnelissa

Tässä kaikessa hiljaisuudessa, blogissa sitä kertomatta olen aloittanut jälleen juoksuharjoittelun :) Itse asiassa jo perjantaina juoksin puoli tuntia ennen kuntosalia. Kolmen viikon punttitauon jälkeen takareidet muun muassa sain aika kipeiksi. Olis pitänyt vielä ottaa maltilla. Lauantaina sitten lähdin aamutuimaan puolen päivän aikaan tunnin lenkille. Sekin meni ihan kivasti eikä penikkaa juurikaan jomottanut. Tänään sitten kokeilin kepillä jäätä ja jyräsin Jyväskylän eliittijuoksijoiden kanssa 20km. Penikka ei vaivannut, mutta enempää en uskaltanut juosta. Olisi muuten mennyt treenaamisen puolelle. Jari jo varoitteli reenaamisesta, mutta viikko totaalilepoa oli sen verran rankka kokemus että aloitin normaalin elämänrytmin. Olotila on jälleen normaalin autuas. Se kevyt perusväsymys tuntuu paljon tutummalta tunteelta kuin laiskottelun aiheuttama tukkeen tunne. Päivän kuvaksi kaivoin arkistosta St. Olafsloppettin maantieviestin vuosimallia 2004. Vesa raastaa viimeisen päivän n.15km nousuvoittoista etappia Vaitsan kannustaessa vieressä. Vesan tahti oli hirveä ja jankan juna imi välimatkaa kiinni hurreihin. Toivotaan että Suomen maajoukkue saa vielä kutsun tuohon raasto tapahtumaan. Itselläni muistot ovat hyviä, sillä Suomeen palattuani paransin vitosen ennätystä puoli minuuttia.