seuraava tavoite

Kun tässä on kirjoittamisen alkuun päästy, aletaan suunnitella tulevaisuutta. Sehän koskee tällä palstalla luonnollisesti juoksua ja tällä kertaa tarkemmin sanottuna maratonia. Olen nimittäin ilmoittautunut Firenzen maratonille 25.11. Tässä on kolmisen viikkoa aikaa ja yhtään uutta penikka vaivaa ei tarvita. Latoa pitäisi taas määriä ja tehoja, mutta lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset. Menköön taas yhdeksi kohtyy hyväksi kisaksi, kun tavoitteena oli pistää rekordit uusiksi ja reilusti. Toisaalta elämä on sitä että sinä suunnittelet ja joku toinen päättää. Parasta silti kannattaa aina yrittää. Tähtää taivaaseen niin saatat laskeutua kuuhun, kuten englannin kielinen versio kuuluu. Juoksu on siis tällä hetkellä herkkää eilisen 6+7 ja tämänpäiväisen kympin reippaan jälkeen. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ainakin sunnuntaina on isäinpäivä. Vieläkin mieli on järkyttynyt eilisen koulusurman järjiltä. Yhteiskuntatieteilijänä sanoisin, että moni asia mättää länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos tilannetta vertaa esim. afrikkalaisiin. Heillä ei ole aineellista hyvää, mutta jotain muuta senkin edestä ja sitä voisi kutsua vaikka rennoksi asenteeksi. Hymy heillä ei maksa mitään.