maanantai 19. marraskuuta 2007

kepillä jäätä

Tykkään itseni haastamisesta. Välillä tahtomatta, välillä tarkoituksella. Tällä kertaa omasta tahdosta. Nähtäväksi jää, mikä on tulos. Eilisen pitkän jälkeen tuntemukset jalassa olivat ok ja ilta meni valmentajan luona hänen Pirjo vaimon herkkuja syödessä. Samalla siinä myös hieman vedettiin johtopäätöksiä kuluneesta kaudesta sekä asetettiin tavoitteita olympiavuodelle. Illalla jalassa tuntui narinaa ja päätin mennä ottamaan sen piikin. Kävin aamulenkillä ja varauduin parin päivän lepoon. Läärärin tuomio oli tyly: Kyseessä ei ole penikka (väärällä puolella jalkaa), korkeintaan jännetupen tulehdus. Lääkkeeksi voltarenia ja venyttelyä sekä harjoittelua. Lähdin hallille reenaamaan normaalisti ja hyvän reenin sainkin tehtyä. Kunnon kestoharjoitus ja mieli sen mukainen. :) Odotellaan tulevia päiviä ja sen mukanaan tuomia haasteita. Toivottavasti positiivisia.

1 kommentti:

  1. yiaks.. höpsis löpsis :) kivaa oikeasti lukea miten muut kokevat ja se on positiivista...koska näistä hommista on niin vähän kirjalisuutta. Mutta jos kepil ei välil koittelis jäätä niin ei se jää koskaan varmaan säröiliskään ennekuin se hajois kokonaan!Lycka till

    VastaaPoista