Mielestäni jokaisella ihmisellä pitäisi olla jokin mielenkiintoinen harrastus. Sillä ei ole niinkään väliä mikä se on, pääasia että siitä pitää. Se voi olla yhdelle postimerkkien keräilya ja toiselle autojen värkkäämistä autotalissa. Pääasia, että siihen voi purkaa arjen stressiä ja kokea saavansa harrastuksesta jotain irti. Kaverit harrastuksen parissa voi olla SE tärkeä asia. Jos puhutaan pitkämatkanjuoksusta, mieleen saattaa tulla varsin epäsosiaalinen laji. Ehkä lajin pariin päätyvä pitää yksin lenkkeilystä, mutta en ole yhtään juoksijaa tavannut, joka ei kävisi yhteislenkeillä/treeneissä. On siis sosiaalinen ulottuvuus, mutta myös se oma juttu. Tunnen monia kilpajuoksijoita ja hieman naureskellen mietin kuinka erilaisia he kaikki ovat. On vahvoja kestävyyskoneita, särmiä treeniohjelmien noudattajia, rentoja tulevaisuuden lupauksia ja elämäntapaurheilijoita, johon itseni laskisin. Jokainen heistä pitää kuitenkin ns. oman päänsä. Juoksu on heille vahvasti henkilökohtainen asia ja reeniohjelmasta joustaminen ei välttämättä onnistu. Tämän huomaa parhaiten etelän leireillä, missä reenit eivät välttämättä osu samoille päiville. Jälleen jos puhutaan kilpaurheilusta, tämä on ymmärrettävää- kyse ei ole sosiaalihäröilystä vaan kovasta lajista, jossa yksin vastaat omasta tekemisestäsi. Viivalla olet numerolappu rinnassa ja raastat itsesi maaliin. Yhteiskuntatieteilijänä on mielenkiintoista huomata, kuinka moni hiljainenkin kaveri alkaa avautua maaliin saavuttuaan. Kehottaisinkin jokaista juoksijaa miettimään miksi juoksen? Tähän kun löydät vastauksen tulee harjoittelustasi entistä määrätietoisempaa ja tavoitteesi selkiytyvät. Tsemiä!
Päivän kulttuurivinkkinä: Lamps for Lions. Kävin katsomassa leffan torstaina. Hyvä elokuva opiskelijalle ja se pakottaa ajattelemaankin hiukan. Avainsanoja USA, Afganistan ja sota.
Miika kärähti tänään kun oli juoksemassa Kangaslammelle päin Tansanian puvussaan(?). Ei mies malta pitää lepoa.
VastaaPoistaKuvan kädenvääntäjä pongattiin kaupungilta. IsonVeljen mukaan sen verran härö tyyppi että voi pitää hauskaa ravintolassa selvinkinpäin. On ne kestävyysjuoksijat kummia tyyppejä !!! Onneksi meidän seurassa täämmöistä ei tapahdu ;)
Huomenna jatketaan hiihtoa ja odotellaan polven kuntoutumista.
aaah... luin pitkästä aikaa kuulumisiasi ja päätin fysioterapeuttina nyt antaa sulle vink vink.. ihan niinkuin ystävällisessä mielessä. Hmm... nyt pitää pohtia, että mistä ne penikat tulee? onko kenties mahd. rasitusmurtuma(syntyy penikoiden jälkitilana), koska burana ei auta?(varjoainekuvauksel selvii...) sit jos on niin...kerron jatkosta, jos haluat tietää! Sitten on lantion asento juoksussa, jalkojen pituus, jalkapyödän rakenne ja paljon muuta...nämä kaikki vaikuttaa kuormittumiseen juoksussa ja aiheuttavat erilaisia kiputiloja eri nivelissä tai rakenteissa. onko sulta tutkittu näitä juttui?Ennekuin jatkat mä oikeesti suosittelen et pitäis tietää mikä aiheuttaa tän homman... ja sit kun sul on viel leikattu toi akilles niin kumpi penikka on pahempi ja onko sul anterioriset posterioriset penikat...vai kenties joku muu...(kuka sul teki DG:n?) paljon kyssäreitä mut mua kiinnostaa, koska mä erikoistun biomekaniikkaan tällä hetkellä ja nää on just niitä hommia miks urheilijat on hyvii esimerkkei...
VastaaPoistaNiin... ja kandee oikeesti mennä vesijuoksee instead of juoksee...no impact for the bones, muscles, joints and ligaments and it works your lungs and heart as much as running:)
joo..mun patellan jänne on kait tulehtunut..klossien säädöt päin sitä..sain vihdoinkin kunnon settiä alle eli 5h pe siks en päässyt tulee.... Nti oli niinku tosi väsynyt ja treenii koko vkl. tsemppiii