Palikat kohdallaan

Perinteinen parin päivän tauko on taas takana. Ehkä tämä rytmi sopii paremmin tällä hetkellä niin on jotain asiaa mistä kirjoittaakin. Sunnuntaina juoksin Mutan kanssa kaksi ja kymmenen, mistä kertyi matkaa 25km. Keli oli aivan huippu ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Aika jännä tunne oli herätä aamulla siihen kun auringonsäteet paistavat suoraan naamaan. Pitänee sulkea verhot ainakin viikonlopuksi jos meinaa yli kahdeksaan nukkua. Arkipäivinä taitaa tällä hetkellä tulla valoisaa puoli kahdeksalta, mikä on ihan sopivaa. Aamulenkille lähtiessäni on vielä pimeää, mutta valoisuus lisääntyy lenkin edetessä ja jossain vaiheessa kaikki katuvalot sammuvat.

Tänään juoksin aamulenkin 9km+2x100m melko hyvällä fiiliksellä. Työharjoittelussa oli vaiherikas päivä ja heti kello neljä oli porukat jo meikän oven takana. Sain onneksi rötvättyä hetkisen ja mietin mikä olisi päivän treeni. Päätin tehdä tänään vedot ja soitto valmentajalle toi varmistuksen. Vielä verrytellessä (4km) hallille mietin mitä tekisin ja päädyin ehdottamaan numeroita 6x2km. Antero hyväksyi suunnitelmani ja parin avausvedon (2x100m) olin valmis lykkimään. Ohjelmassa olikin ehkä tämän vuoden työläin harjoitus. Suonissa virtasi pari tuntia aikaisemmin juotu kahvi ja meikäläistä se ainakin piristää. Tyrkäsin menemään vetoja täydessä maratonkeskittyneisyydessä enkä antanut pienen väsymyksen haitata. Jalat toimivat itseasiassa mainiosti ja kun ottaa huomioon, että viime torstaina ja lauantaina oli kovat päivät niin kolmas kova viikon sisällä oli ihan kiitettävä suorite. Loppuverkkana oli käynti salilla +3km vr.

Illan kaksitonniset liikahtivat aikoihin 6.18, 6.15, 6.14, 6.16 ja 6.08 (jälkimmäinen tonni 3min)/ 200m eli 1,5min hölkkäpalautuksella. Kyseessä oli siis työmiehen treeni ja siltä se kyllä tuntuikin. Hengitys teki aktiivisesti töitä, mutta juoksu pysyi hyvin kasassa. Vauhdit eivät juurikaan kiihtyneet vaikka tarkoitus oli ja arvelin kroppani hylkivän kierroksia. Tästä syysta annoin itselleni pikkasen armoa ja jätin viimeisen vedon stategisesti juoksematta. Antero ei tietenkään tykännyt, mutta meikä on sen verran vanha kettu ja tunnen kroppani. Jalkojen iskunkestävyys oli vähissä vikoissa vedoissa enkä halunnut tehdä lisää lihasvaurioita. Huomenna on onneksi hieronta ja kyllä loppuviikostakin voi taas tyrkätä menemään.

Aikamoista siansaksaa päivän teksti, mutta koittakaa kestää :)