Istun tällä hetkellä Kairon Burger Kingissä ja nautin nopean netin käytöstä. Vihdoin olen saanut auki avoimen yliopiston kurssien sivut ja voin osallistua sekä kandin työn että harjoittelun keskusteluun. Tuleva kevät on aika työntäyteninen, kun suoritan parin kuukauden harjoittelua ja koitan vääntää prosemmaa mahdollisten tulkkausten ja treenien lisäksi. Toisaalta on kiva pitää itsensä aktiivisena ja nyttenhän sitä ollaan palaamassa virkeänä lomilta. Kolmen ja puolen viikon juoksuleiri on siis takana ja kilometrejä ihan riittävästi. Muuten ei varmaan väsyttäisi näin paljon ellen olisi vilustuttanut itseäni viikonloppuna. Keli Asmarassa oli yllättävän viileä ja meidän hotellilla suorastaan kylmä öisin. Lämminverinen Markku kärsi kylmyydestä ehkä enemmän ja yskii nyt todella pahaenteisesti. Täytyy toivoa, että ei ole keuhkoissa mitään ja hän pääsee vetämään puolikkaan Uudenkaupungin putkessa reilun viikon päästä. Olen saanut kutsun käydä Markun luona kylässä ja päästä vetämään reeniä kilsan mittaiseen putkeen. Katsotaan mitkä on fiilikset kun illalla näen lunta ekaa kertaa kuukauteen..
Asmara on siis jäänyt taakse ja ohut ilmanala. Eilen vietimme viimeistä iltaa yhdessä loistavassa porukassa. Söimme ja juttelimme urheilusta. Saimme Markun kanssa Asmarassa hyvän vastaanoton enkä pitäisi mahdottomana ajatuksena että menisin sinne toistekin reenaamaan. Voin suositella paikkaa muillekin, jotka eivät pelkää ohkasta ilmaa. Illalla piti vielä päästä lopuista rahoista eroon ja kävimme Markun kanssa ostamassa farkut. Vanhat olivatkin sen verran likaiset, että oli juhlaa kiskoa uudet jiinssit jalkaan. Herätys oli yöllä aika nihkeästi 12.45 vajaan neljän tunnin yöunien jälkeen. Emme olleet yhtään liian aikaisin lentokentällä, sillä tarkastuksissa meni todella kauan aikaa. Varmaan kymmenen kertaa katseltiin lentolippua ja monta lomaketta piti täyttää. Onneksi 03 aamulla kukaan ei ole virkaintoinen ja tunnelma oli leppoisa lentokentällä.
Edessä on kohta toinen lento Frankfurttiin ennen vikaa nyppäystä Helsinkiin. Valokuvassa Dahlak, Make, Samuel, Miika ja Beraki joka oli kolmas Hampurin maratonilla 2010 2.10 ajalla. Sympaattinen kaveri ihastui mun Garminiin ja olisi väkisten halunnut ostaa sen. Kilometrien ja vauhtien seuraaminen kun on tärkeä osa harjoittelua tuonkin tasoisella kaverilla. Eilen illalla esittelin Juoksija-lehdestä eri malleja ja hintoja. Mies menee ilmeisesti Japaniin kuukauden päästä ja kehoitin häntä sieltä ostamaan laitteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti