torstai 27. lokakuuta 2011

Frankfurt osa 3.


Jännitys alkaa tiivistyä. Alla on sen verran intensiivinen työviikko, että en ole juurikaan ehtinyt miettimään sunnuntain kisaa. Tai nyt sen verran, että toissayönä näin painajaisia kisasta. Olin valmistautunut parhaani mukaan, mutta juoksukamat olivat hukassa enkä millään ehtinyt starttiviivalle. Samat asiat toistuivat unessa moneen kertaan ja vaikka kuinka yritin parhaani ei homma onnistunut. Nyt kun on siis unessa epäonnistuttu ei reaalimaailmassa voi niin käydä. Ainakin toivotaan näin.

Tiistaina tein pari kevyttä lenkkiä muodossa 9km+3x100m ja 6km+3x100m. Kuudeksi riensin hierontaan enkä enempää olisi ehtinyt juostakaan, sen verran meni pitkään Palokan koululla tulkatessa. Töiden puolesta on siis väsyttänyt tällä viikolla, ei niinkään treenien. Uskoisin kuitenkin, että kun saan nukuttua pari yötä kunnolla on mies täydessä kisakunnossa. Pikkasen on vaan välillä nyppinyt jatkuva oman elimistön kuulostelu ja se, että ääni on ollu vähä oudonkuuloinen pari päivää. Toivotaan, että se johtuu puhetyöstä.

Keskiviikkona eli eilen hölkkäsin 8km valmentajalle, missä saunoimme söimme ja juttelimme niitä näitä. Emme niinkään urheilusta vaan elämästä yleensä. Musta on kiva kysellä Antsalta arkipäivän asioista, kuten meneillään olevasta remontista jne. Ohjeeksi valmentajalta sain pitää mielen positiivisena.

Tänään päätin juosta hieman reippaampaa ja availla konetta. Luulin, että juoksu ei kulkisi mihinkään vaan kulkihan se. Ekan kilsan vielä maltoin, mutta sitten meni kilometri 4minuuttiin, seuraava 3.40 ja sitä seuraava 3.30. Totesin tässä vaiheessa että hyvin kulkee ja seuraava kilsa tuli 4.00. Olin Harjun kupeessa, missä rullailin 10x100m hölkkäpalautuksella. Tapasin Anteron joka valmennettavansa kanssa oli portaita juoksemassa. Tein 2x selkiä+vatsoja sopivan määrän ja hölkkäsin 2km kämpille. Juoksukilsoja koko päivänä 10km.

Tuossa kaivelin esille vuoden 2004 Frankfurtin maratonin kuvia. Oli kyllä helmi reissu ja itelläkin parani enkka 20min aikaan 2.26. Matkustimme silloi Vaajakosken Kuohun porukalla ja melkein kaikki juoksivat ennätyksensä. Vieläkin täytyy ihmetellä kuvan saksalaisen juoksijan hauiksen ympärysmittaa. Kovaa jamppa tuli ja pari minuuttia vain taisi jäädä meikäläiselle. Takana tulee Petri Kykyri, joka joutui tekemään puskareissun sillä kertaa. Muuten mies on pistellyt paljon kovempaa radalla kuin meikäläinen.

Frankfurtin maratonia voi katsella netistä tämän linkin kautta. Kaveri Erik Hass oli selvitellyt asiaa ja toivottavasti löydätte sieltä elävää kuvaa!

Fida International on vienyt kehitysyhteistyön uudelle aikakaudelle. "Fidalla on tällä hetkellä neljä kehitysyhteistyöhanketta, joihin voi lahjoittaa: vammaisten lasten ja nuorten hanke Tansaniassa ja Vietnamissa, ihmiskaupan uhrien auttaminen Albaniassa sekä yhteisönkehittämishanke Nepalissa. Lahjoitukset suunnataan avun tarvitsijoille kiireellisyyden mukaan."

2 kommenttia:

  1. Muistatko,onko toi eka kuva neljänkympin paalulta? Mulla on kuva itestäni täsmälleen samasta kohtaa vuoden 2005 kisasta ja olen joskus miettinyt, että missähän kohtaa se on otettu.

    VastaaPoista
  2. Ylempi kuva on ehkä otettu 40km kohdalla. Alemman otti ehkä Jouni Kykyri..

    VastaaPoista