Seuraavaksi meillä on sellainen kohta kuin tavoitteellisuus

Meikäläisestä on tullut todella laiska. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Toisaalta tiedän sen, että ei musta saa yö/pimeäjuoksijaa tekemälläkään. Lamppu otsassa ravaaminen on edelleen kokematon osa-alue mun juoksukärriäärillä. Voin vain kuvitella, kuinka maaseudulla juostaan metsäteitä lamppu otsassa tähän aikaan vuodesta. Joskus Parkanossa kiersin tuttua mestälenkkiä keskellä tietä juosten kuun valossa (peläten ojaan vahingossa juoksemista). Tunnelmaa oli, se täytyy myöntää, mutta hauskaa se ei enää ollut. Lisäksi siihen kun lisätään elementti, että tienpinta on jäinen ja askel lipsuu jokaisella askeleella, alkaa leikki olla kaukana. Joskun olen tämänkin kärsimyksen kestänyt, enää en.

Eilen marssin töiden päätteeksi Kesporttiin ja ostin uudet Icebugit mallia Pytho. Malli taitaa olla juoksutuntumaltaan parasta mahdollista, mutta aika kovat ne on silti. Iskin ne jalkaan, kun lähdimme Henan kanssa kiertämään Jyväsjärveä (16km). Jalat alkoivat kipeytyä loppumatkasta, mutta pitoa kyllä löytyi. Toivon, että lumi hiukan vaimentaa askellusta kunhan talvi saapuu.

Eilen en siis luonnollisestikaan jaksanut lähteä aamulenkille, mutta tänään tsemppasin 10km+3x100m. Juoksu oli aivan kauhean tuntuista. Vasen nivunen oli aika kipä ja jäykkä. Molempiin jalkateriin tuntui hiukan, eikä juoksu niin sanotusti kulkenut. Tämä ajatus mielessä odottelin innolla illan 20km reipasta. Jouni ilmoitti pitävänsä lepopäivän ja kutsui työpäivän jälkeen kahville. Suostuin kohteliaasti ja mietin pystyväni käymään lenkillä myöhemminkin. Kämpille päästyäni realismi kuitenkin iski mieheen. Käynnistin "sosiaalityön oikeudelliset perusteet luentosarjan" netistä, mistä mulla on luentotentti ensi keskiviikkona. Asia on aika mielenkiintoista, mutta melko vaikeaa muistaa. Jos joskus meikä tulee tekemään sosiaalityötä täytyisi työhön liittyvät oikeuspykälät muistaa aika tarkasti kakistelematta.

Tätä kirjoittaessani haen oikeudellisia perusteita olla lähtemättä lenkille ja uskon perusteen löytyvän. Perustelut ovat seuraavat: 1. jalat on kipeät reeneistä ja liukastelusta. 2. laiskuus, kesään on vielä aikaa. 3. ei ole muita päteviä peruseita kuin se, että yhtenä päivänä viikossa voi ottaa laiskasti.