Palataan vielä keskusteluun maratonista ja siihen harjoittelusta. Frankfurtista on muutamia päiviä ja tänään kävin ensimmäisellä lenkillä (10km+10x100m+selkiä ja vatsoja).
Eilinen hieronta teki todella hyvää ja nyt tuntuu, että jalat alkavat olla jo palautuneet. Vaikka viivyin minuutteja liikaa reitin varrella eivät jalat olleet yhtä hakatun tuntuiset kuin aiemmin. Tai ehkä juuri siitä syystä eli että en saanut itsestäni parasta irti. Hienosti sanottuna huippukunto ei ollut onnistuneesti ajoitettu sunnuntaille. Saattaa olla, että kovempivauhtisella harjoittelulla olisin saanut enemmän irti kisassa. Tänä syksynä luotin siihen, että vauhteja kyllä löytyy kesän jäljiltä ja pitkiä reippaita tekemällä luon itselleni maratonkunnon. Ne olivatkin pidempiä ja vauhdikkaampia kuin koskaan aiemmin. Tuntui, kuin reenit olisivat menneet perille. Tehoa reeneissä olisi kyllä saanut lisää, jos reenikaveri Juha Puttonen olisi vielä ollut kehissä. Maastossa juokseminen säästi jalkoja, mutta kyllä asvalttiakin tuli taottua. Aktiivinen hierojalla käynti piti koko syksyn lihaksiston hyvässä vireessä. Pappa uskoi olevansa alle 2.20 kunnossa.Kävin äsken katsomassa järjestäjien ottamia valokuvia ja videota kisasta. Täytyy sanoa, että askellus näytti ihan kohtalaiselta loppuun saakka, vauhti vain hiukan tippui. Se puuttuva palikka oli kunnon draivi loppuun asti. Kerran se on löytynyt ja silloin huonokuntoiselle miehelle. Jalat olivat elastiset loppumetreille asti ja vauhti pysyi yllä. Se oli silloin tutuissa Jyväsjärven maisemissa. Ellei Anssi Raittila olisi vetänyt porukkaa olisi tuokin 2.21 aika jäänyt juoksematta. Finlandia marathonin reitti ei ole niitä hitaimpia, koska reittinä on 13km mittain järveä kiertävä pyörätie. Ainoita nousuja on Nykäsen sillalle nouseminen. SM-maraton on reitillä 2013, silloin täytyy olla vielä mukana.
Tuossa alla on vielä Garminin mittaus kisasta. Katsoja näkee, kuinka sykkeet eivät tosiaankaan korkeita lukemia paukuttaneet ja kuinka syke laski kuin kissan häntä matkan edetessä. Kertoisiko tämä huonokuntoisuudesta ja siitä että mies ei jaksanut pitää vauhtia?
Ainakin omalla kohdalla tuo sykkeiden tippuminen on merkki siitä, että jossain vaiheessa kovaa treeniä mies on joutunut hieman liian koville. Happoa on päässyt lihaksiin eikä se lähde sieltä muuten kuin rasitustasoa laskemalla. Tiedä sitten miten nuo muutamat kovat välitonnit vaikutti sun kroppaan ja tuntumaan loppumatkasta. Tietysti maaston muodotkin vaikuttavat väliaikoihin...
VastaaPoistaToisaalta jos katsotaan vain faktoja eikä subjektiivisia tuntemuksia niin puolikas meni 1.09.21 joka ennustaa päälle 2.24 vauhtia maratonille. Eli siinä suhteessa maraton onnistui kuntoon nähden erittäin hyvin. Muutenkin jos tuloksiasi ajattelee niin olet yleensä onnistunut maratonilla aika hyvin. Näyttää oikeastaan siltä että ominaisuutesi ja kykysi ovat maratonille sopivat. Ehdotan että harjoittelet parempaan 1/2 kuntoon (<1.07) laittamalla vauhtikestävyyden tappiin ja sen jälkeen treenaat 2-3kk niin että avainharjoitukset on pidempiä ja lähempänä maratonin kisavauhtia. Nuo reippaat juoksut ennen kisaa ja lähellä maratonvauhtia oli varmasti nytkin ihan hyvä idea.
VastaaPoistaJaakko: en usko mun kohdalla käyneen kuten arvioit. Ehkä enemmän se oli sitä, että kunto ei ollut tapissaan eikä mies jaksanut yksin puurtaa kisavauhtia. Kuten näit syke laski kuin lehmän häntä ennen loppurypistystä. Kaivan jostain esille Berliinin tai Jyväskylän.
VastaaPoistaAnonyymi: ymmärrän pointtisi ja hieman itekin olin huolestunut Vantaan puolikkaan jälkeen. Toisaalta alla oli pientä flunssaa jne, mutta odotin silti 1.08 aikaa. Mun enkka on se 66.05 ja vajaa kuukausi sen jälkeen mara meni vain 2.24 Hampurissa, eli kunto oli jossain en tiedä missä. Pitänee paikkansa, että säälimättömämpi pitäisi olla itseään kohtaan ja enemmän iskeä sekä tehoa että määrää!