tiistai 8. marraskuuta 2011

Ei mikään kankkulan kaivo



Bank4Hope on polkastu käyntiin oikein kunnolla. Tänään oli Iltalehdessä mainosta ainakin netissä. Tuo ylläoleva video löytyi sitä kautta ja johti Fida Internationalin You Tube sivuille. Pakko myöntää, että kyseessä on ihan jees innovaatio. Siinä siis lahjoittaja pystyy kätevästi seuraamaan lahjoitustensa perillemenon uudella ja mielenkiintoisella tavalla. Nettisukupolvelle tämä ainakin on hyvä tapa auttaa hyödyntäen uusinta tekniikkaa. Meikä ainakin on messissä ja se tieto pitäisi löytyä Bank4Hopen sivuiltakin.

Tänään oli varsinainen sähläyspäivä. Varsinaisesti mitään hyödyllistä en saanut aikaiseksi. Palkka juoksi kuitenkin. Aamulla olin kahdeksalta jo pystyssä ja tein hetken käännöksiä ennen kympin aamulenkkiä kymmeneltä Jonen kanssa. Nopean ruokailun jälkeen fillaroin parikymmentä minuuttia Palokkaan hammaslääkärikeikalle. Asiakasta odotellessani nautin sumpit. Asiakasta ei tullut ja vaihdoin muutaman sanan hampulääkäreiden kanssa.

Keskustaan palasin urheiluliikkeen kautta, mistä ostin toisen talvirenkaan. Tähän asti on ollut nastat vain edessä ja kohta siis myös takana. Ajattelin mennä oikein pyöräkorjaamolle, kun ohjelmassa olisi myös ketjujen vaihtoa, vaihteiden säätöä ja pinnojen kiristystä. Tekisin kyseiset tehtävät mielelläni ite, mutta taito loppuu kesken. Eipä olisi vehkeitäkään.

Seuraava tulkkauskeikka olisi ollut naisten keskustelupiiri maahanmuuttajapalveluissa. Puolen tunnin odottelun ja muutaman tulkkauksen jälkeen homma peruttiin asiakkaiden vähyyden vuoksi. Poistui paikalta ulos, missä yllätyksekseni näin auringon. Otin saman tien Iphonellani kuvan tuosta harvinaisesta valoilmiöstä ja postasin Facebookkiin. Aika pian sain monta tykkääjää.

Menin pyörähtämään JKU:n eli seuran toimistolla. Siellä on aina yhtä mukava käydä ja niin tänäänkin. Eteeni sain kandin tutkielman Jyväskylän Finlandia Marathonin historiasta ja lukasin sen mielenkiinnolla läpi. Aikaa kuluttaessani päätin jättäväni iltalenkin väliin. Nythän on lepokausi. Nälkä alkoi kuitenkin kurnimaan ja mietin elokuviin menemistä. Pyöräillessäni takaisin keskustaan äkkäsin yliopiston kohdilla nakkikioskin. Päätin käydä ostamassa lihapiirakan kahdella nakilla ja maidolla ihan fiilistelymielessä. En katunut hetkeäkään päätöstäni.

Muistelin, että puoli kuudelta olisi alkanut Tartunta, mutta se olikin Johny English. En halunnut pelkkää komediaa mennä katsomaan vaan palasin kämpille pohtimaan ja arpomaan. Kotona eli asunnolla oli Maccini lataillut uutta Lion ohjelmapäivitystä ja sain sen saatettua loppuun. Nyt on sitten laitteet kytketty keskenään ja voin ICloud ohjelman avulla jakaa kuvia, tiedostoja ym.

Arpominen jatkuu edelleen ja odotellessani päätin tutustia Kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelman opintotarjontaan. Tarkoituksena on ens keväänä hakea ja päästä siihen. Sitä kautta voin erikoistua sosiaalityöhön ja saada sen kaipaamani ammattipätevyyden. Savottaa on kuitenkin edessä aika paljon, mutta eipä tässä ole kiire mihinkään. Pääasia että juna liikkuu hitaasti, mutta varmasti. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan vaan aina kannattaa yrittää jotain mikä pitää mielen virkeänä.

2 kommenttia:

  1. Moro. Vaikka maraton meni alle tavoitteesi, niin ei pidä lannistua. Äijällä on superpohjat nytten, joten kahta kauheemmin tossua toisen eteen. Kovia tavoitteita ja jo lähiajoille. Kovat tavoitteet jatkoonkin. Kyllä se pöljä päiväkin tulee. 2-3v täysillä eikä sitten tarvi jossitella Jkun vanhainkodissa. Tavallisia himmailijoita on ihan tarpeeksi, mutta tuollaisia kestävyyskunkkuja harvassa. Käyt JJk Vesalaisen opissa ja tuut lähiaikoina esiin kunnon tavoittein. Tsemppiä ja vauhtia vauhtia!

    VastaaPoista
  2. Olen nähnyt Marko Partasen kohdalla, että juostut kilometrit ja pohjat kestävät kauan. Eli kestoa löytyy vuosikausiksi melko vähäiselläkin ja viisaalla harjoitelulla. Se luo uskoa omiin treeneihinkin jos ei aina jaksa 100% panostaa ympäri vuoden tulevina vuosina.

    VastaaPoista