Belgrad, Serbia

Belgradin keikka on heitetty. Urheilullisesti reissu ei ollut mikään menestyspommi, mutta muuten hieno reissu. Tuskin sitä olisi muuten tullut Serbiaan lähdettyä. Jälkikäteen sain tietää, että Belgradin mara/puolimara juostiin pari viikkoa sitten ja on olemassa myös linnoituksilla juostava maastokisa, missä Menjo voitti Shaheenin viime vuonna. Siinä ehkä jollekin vuodelle haastetta.

Belgrad kaupunkina on parin miljoonan asukkaan mesta, missä kaikki asiat eivät ole aivan tip top. Meidän Slavija hotelli oli varsinainen murju, mutta sopi hyvin meidän tasoisille urheilijoille. Ilma päivällä oli lähes +30 astetta ja kosteutta riitti. Jo tämä teki kisasta tukalan.

Viime viikolla vaivannut jumi ei helpottanut lämmössä, vaikka matkustaminen ja pakkolepo tekivät ehkä ihan hyvääkin. Perjantaina ehdin juosta stadionin nurmikolla puolituntia ja tehdä 5x100m +2x1min+10min verr. Tarkoituksena oli saada kone käyntiin seuraavan päivän kisaa varten.

Red Star-stadium vetää 55 000 ihmistä ja kätkee sisäänsä mondo juoksuradan. Meikäläinen iski uudet pikkarit jalkaan kisaa varten. Verryttelyssä yritin saada konetta käyntiin, mutta heikosti onnistuin. Lämpöä oli se +30c ja jo alun kevyt 3.10 vauhti tuntui kovalta. Kolme tonnia kulki aikaan 9.30 ja olin tippunut porukasta. Tämän jälkeen sain hiukan kiristettyä ja ohitin pari jamppaa. Edessä olisi ollut vielä kaksi iskuetäisyydellä. Voittoaika 14.47 ei 8min etiopialaisilta ollut kova veto ja meikäläisen 15.40 herättää lähinnä itkunsekaisia tunteita. Jos olisin vielä henkisesti ala-asteikäinen olisin saattanut murehduttaa itseni tapahtuneesta. Toin kuitenkin seuralle muutaman pointsin ja kaksi viikkoa aiemmin olin SM-maastoisa juossut kohtalaisesti.

Seuraavia tavoitteita on päästä hyvän reenin pariin, nukkua väsymys pois ja Keuruulla parin viikon päästä olla lyönnissä.