Tänään sain nukuttua väsymystä pois ja olo olikin varsin palautunut aamulenkkiä tehdessäni. Tällä kertaa tein niin että vedin aamulla pidemmän ja illalla kevyemmän+puntin. Aamu piti siis sisällään 21km reippailua ja 2x100m. Illalla verryttelin 40min ja kävin puntilla tekemässä penkillenousua ja keskivartaloa. Ei uskalla liikaa rehkiä jaloilla, koska ne menee mulla herkästi jumiin puntista. Lähinnä vasen pakara ja SI-nivel jos liikaa innostuu kirppuja tekemään. Ne ovat varmaan hyödyllisiä mutta ei enää vanhalle maratoonarille. Keskityn kestävyyden kehittämiseen. Nopeus on mitä on, mutta se ei tiedä sitä että ikuisuusprojekti 4minuutin alittamisesta tonnivitosella olisi kuopattu. Kuten Tommi sanoin maratonin ennätyksen parantaminen vaatii myös alimatkojen kehittymistä. Projekti seuraavien EM-kisojen maratonille on käynnistynyt.

Eilen Kaihlajärvi kyseli, mitä on raasto. Vastasin, että se on sitä kun maitohampaat näkyvät. Mitä julmempi on irvistys, sitä kovempi on raasto. Raastaa voi niin hyvä kuin huonokuntoinenkin. Mulla raasto näköjään on sitä, että monttu haukkaa happea. Kuvan ottohetkellä itseasiassa olo oli hyvä ja stimmunki hyvä. Siis ei kannata ulkoisen olemuksen antaa haitata tässä lajissa. Kyseessä ei ole kauneuskilpailu!