Nyt on jälleen hiukan aikaa päivittää blogia. Päivä meni nopeasti käännöstä tehdessä. Pitkän aamulenkin jälkeen, 24km, energisenä siivosin ja pesin pyykkiä. Aurinko paisteli hetken aikaa mukavasti ja mieli oli positiivinen. Neljän jälkeen alkoi kuitenkin jo hämärtää. Onneksi on sähkövalot keksitty ja ei ole sähkökatkoja.Kaverini Ruotsista, joka lähtee mukaan juoksemaan Houstonin maratonia tammikuussa oli paikallisissa PM-karsinnoissa ja tässä tulokset. Sieltä ne tulokset löytyvät kunhan jaksaa tehdä hieman salapoliisin työtä. Miesten voittaja Sjögvist siis saa vastaan oman ykköstykkimme Jussin. Naisten paras oli ilmeisesti Ida Nilsson ja hänethän meidän Annukka kepittää mennen tullen.
Illan leffassa Saint Ralph tähtäsi 14-vuotiaana Bostonin maratonin voittajaksi joskus 1950-luvulla. Sitkeä kaveri jäi leffan mukaan niukasti toiseksi. Todellisuudessa 1954 Bostonin maratonin voitti Veikko Karvonen ajalla 2.20.39. Hyvä aika.
Rispekt! Hienoa, että löydät aikaa kirjoittaa lähes joka päivä, jopa kaksi kertaa päivässä. Minulle kerta viikossakin näyttää näköjään tuovan tuskaa. Ja kun postausväli on harva, niin kerralla olisi niin paljon kirjoitettavaa, että se veisi aikaa enemmän. Ja taas lumipallo on kasvamassa... Pitää tsempata! :)
VastaaPoistaMitä sitä muuta sinkkumiesti tekisi kuin reenaa, nukkuu ja reenaa. Välillä hieman töitä että jälleen pystyisi reenata :)
VastaaPoistaVinkki: kone auku ja sormet näppäimille. 15minuuttia ja näytöllä on tekstiä, jota kukaan ei jaksa lukea. Toimii hyvin!