Jos Jenkeissä on monta epäkohtaa niin löytyy niitä kotisuomestakin. Yksi näistä on köyhyys ja leipäjonot. Ne tulivat jäädäkseen laman jälkeen. Kunnallisvaalit tulivat ja menivät, mutta köyhyys teema ei tuntunut saavan pontta. Mitäs köyhistä, kun niitä ei näy paljoa missään. Ei ainakaan coffeehouseissa, missä kahvi maksaa melkein kaksi euroja ja kakkupalakin vitosen. Seurakuntien ja järjestöjen ruoka-apu on monelle tärkeä lisä toimeentuloon. Itse käyn usein työttömien ruokalassa edullisella lounaalla. Siellä vallitsee välitön tunnelma. Tekisi monelle snobille hyvää käydä siellä hiukan haistelemassa ilmapiiriä. Toisin kuin luullaan siellä eivät käy vain spurkut, vaan myös työssäkäyvät ja eläkeläiset. Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johdossa työskennellyt tohtori Heikki Hiilamo on sitä mieltä, että leipäjonot voitaisiin tehdä tarpeettomiksi jos vain poliittista tahtoa löytyisi nostamalla perusturvan tasoa. [Keskisuomalainen 10.11]

Ei sen puoleen, että tässä esitettäisiin jotain erikoista. Olin tänään kuuntelemassa eläkevakuutus sijoitusneuvojaa. Jo nyt kannattaisi sijoittaa ne ylimääräiset pennoset tulevia eläkepäivä varten..

Tänään aamulla 9km. Illalla 4km +8x1,6km vuoroin 3.20-30/3.50-4min, lopussa piti jarrutella. päälle 5x100m ja 4km verryttelyä kämpille, missä kevyttä kuntopiiriä. Stimmunki alkaa olla reilassa.