Niin vain piti käydä, että tämä mies kehitti itselleen kuumeen heti tänne Portugaliin saavuttuani. Lennot menivät hyvin ja yötä piti olla Franfurtin kentällä. Siellä söin illalliseksi kunnon 300 gramman pihvin, eikä hintakaan ollut kalleimmasta päästä. Suomessa hinta olisi ollut tuplana. Aamun herätys oli viideltä ja olo oli jo tuolloin tukkoinen. Jatkolento lähti 6.50. Peruspositiivisen asenteen omaavana toivon taudin menevän nopeasti ohi niin, että valmistautuminen sunnuntain Lissabonin puolikkaalle voi jatkua.

Antti ja Tuija Leskinen ovat siis matkakumppaneina ja tarkoitus on saada JKU:n valmennuspäällikkö jälleen reenin makuun. Työkiireiden vuoksi hän ei ole aivan täysiä pystynyt panostamaan juoksuun, mutta eilen löimme lukkoon jo suunnitelmia Berliinin maratonista syksymmällä. Itse voin tässä parempia aikoja odotellessa vaikka tehdä Swahilin kielen käännöksiä.

Edellinen teksi oli kirjoitettu eilen. Tanaan tilanne on sama ja yolla oli lampoa aika lailla. Tulin tanne nettikahvilaan ja peruin Lissabonin majoituksen. Osallistumismaksua ei voi siirtaa eika rahaa tule takaisin. Se raha siis meni sinne, ehka ensi vuonna uudestaan. Harmi vaan, kun kuntokin olisi ollut hyva puolikasta ajatellen. Testataan sita sitten sm-maantiella.