peltolada

Juna kulkee vaan laulaa Kari Tapio biisissään. Niin tekee myös juoksijan kevätharjoittelu. Mitään ihmeellisiä taikatemppuja ei tarvitse tehdä. Pitää vain muistaa ulkoilla riittävästi ja kevyen liikunnan sekaan ripotella sopivasti kovia harjoituksia. Silloin kun niitä on joka toinen päivä tunee juoksija kropassa kevään koittavan. Silloin aletaan vanhasta peltoladasta kaivaa suorituskykyä esiin. Millekään ylilyönnille ei ole varaa, sillä itäauto ei kestä liian kovaa kenkimistä. Jatkuvasti pitää olla herkällä korvalla kun kaasujalka alkaa painaa. Kiinni hirttämisen vaara ja telakalle joutumisen riski lumien suliessa on suuri. Tässä tapauksessa siis mieluummin pieni latteus kuin reipas ylilyönti.

Sunnuntaina ulkoilin 27km edestä Markun kanssa ja keskivauhti oli säyseää päälle 5min/km. Olen todennut sen toimivan mulle, sillä maanantaina on aina viikon kovin reeni. Niin myös tänään ja lähellä oli, ettemme joutuneet ulkona vetelemään tonneja. Lähestyvät veteraanien MM-hallit nimittäin sulkevat Hippoksen melkein pariksi viikoksi. Tänäänkään ei ollut harjoitusvuoroja, mutta onneksi vahtimestari tuli kuin tulikin nostamaan juoksukaarteet. Työvuorossa oli tällä kertaa mukavampi vaksi ja voisin tarjota miehella vaikka kahvit sillä sain reenini tehtyä.

Kohta olen reenannut pari viikkoa putkeen (no olihan viime ke lepopäivä) hyviä reenejä ilman hierontaa. Tänään tarkoitus oli vetää sama 12x1km kuin viime viikolla. Juoksinkin kuitenkin vain 8x1km ja tuuppasin päälle 5x200m juoksurytmin hakemiseksi. Hallille ei nimittäin pääse hetkeen nyppimään vetoja eikä salille katselemaan maisemia. Juoksuvauhti oli 3.07, 10, 11, 12, 9, 10, 02 ja vika tonni tuli 2.56. Kakkoset oli 31 paikkeilla ja tuntui hyvältä juosta pikkasen reippaampaa. Salilla kävin sen normi selkä/vatsa systeemin vetämässä. Verryttelyt oli 4+4 ja avarit 2x100m.