sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Haagin puolimaraton 2012













Haagin puolimaratonin kisat on käyty ja miehet ovat tyytyväisiä. Kärki meni lähes maailmanennätysvauhtia ja keli oli otollinen tulosten teolle. Kalpeanamamat yltyivät varsin kovaan vauhtiin hekin ja Kangasniemen lothar, Henri Manninen oli myös liekeissä. Pohjalla oli ennätys 65.52 joka nyt hioutui aikaan 64.13. Enkasta lohkesi siis varsin kiva siivu, mutta ymmärrettävää on toki kuusinelosen alittamattomuus. Nälkä kasvaa siis syödessä, mutta kisa antaa viitteitä Henrin potentiaalista. Tuloksena kauden kotimainen kärkiaija ja jännäämiseksi menee alittaako Utriainen tuloksen ensi viikonloppuna omassa kisassaan. Seuraavaksi Mauno matkustaa Etelä-Afrikkaan hiomaan timanttiaan viiden viikon päästä juostavaa Rotterdamin maratonia silmällä pitäen. Meikäläinen sen sijaan tyytyy puolikkaisiin ja urheilusta nauttimiseen.

Varsin vaiherikas päivä siis takana. Kisaa pohjustettiin eilen Subwayn teriyaki kana patongilla. Perinteinen pasta siis jäi väliin, eikä Henan maha ollut kisapäivänä sekaisin kuten yleensä. Meitsiin siis kannattaa luottaa ja mun matkajärjestely kykyihin. Emme päässeet järjestäjien hotelliin ilmaiseksi rötväämään vaan kävelymatkan päähän siitä kuitenkin. Kisa-aamuna saimme kuitenkin huoneen, minne mennä jalkoja oikomaan, ennen starttiviivalle kävelyä. Se tapahtui totutun organisoidusti ja olimme eläintarhaa muistuttavalla aidatulla alueella ennen starttia. Verryttely tapahtui vajaa 200m mittaisella pätkällä ihmisten pällistellessä aidan takana. Samassa karsinassa olivat siis maailman eliitti ja kansallinen nylkkykööri.

Lähtö tapahtui varsin rivakasti ja mullakin kolmosen väliaika taisi olla 9.10. Vitonen sujahti ajassa 15.30 ja kymmpikin 31.30. Päätä huippasi aika pahasti, mutta kun leikkiin oli lähdetty oli se kestettävä. En päässyt valkoisten miesten kööriin, missä Hena rullaili menemään vaan jäin roikuttamaan jälkijoukkoihin. Peesissä roikkui takiaisen lailla pari nylkkyä, joista ei ollut mulle iloa. Toisaalta nautin siitä, että sain vetää yksin ja yrittää pudottaa heitä. Toisaalta olisi peesistä varmasti loppuaikaa ajatellen ollut positiivisempi vaikutus. Pojat tippuivat kympin jälkeen mun völjystä ja sen jälkeen olin siis yksin. Sehän on mulle normaali olotila ja vain sisuunnutti. Parin vuoden onnistumisen elävöitti mielikuvitusta eikä pelkoa sippaamisesta ollut.

Jossain vaiheessa kisaa luulin näkeväni henrin valkoisen paidan ja mustat kisasortsit edessäni. Se kirvoitti yrittämään ottaa häntä kiinni. Kun pääsin lähemmäksi oli juoksija joku toinen raastaja. Selkiä alkoi kuitenkin tulla vastaan ja mielessäni valmistauduin loppuvääntöön. Reitti ei enää kiertänyt merenrannan kautta ilmeisesti tuulen vuoksi. Loppukilometrit olivat kuitenkin vauhdikasta baanaa ja samaa matkaa kun kilometrit etenivät hupenivat nylkyn voimavarat. Maali tuli kuitenkin vastaan ja ajassa 66.34 taisin alittaa maaliviivan. Olen tulokseen todella tyytyväinen, koska pystyin osoittaa olevani nylkky. Vuosien kestävyysharjoittelu näkyy näillä pitemmillä matkoilla vaikka juoksukilometrejä ei viime aikoina ole tullut hurjia määriä. Olenkin keskittynyt vauhteihin ja laadukkaaseen harjoitteluun. Voi olla että maraton ei liikahtaisi tällä hetkellä ja seuraava tavoite onkin puolimaratonin SM-kisat Kuopiossa. Nähdään siellä!

Asiasta yleisurheilu.fi:ssä. Mun kirjoittama juttu Hevoskuurissa. Järjestäjien tulossivut.

Miika Takala
5 kilometer
15:24 (15:24)
10 kilometer31:27 (16:03)
15 kilometer47:28 (16:01)
20 kilometer1:03:12 (15:44)
Bruto tijd1:06:36
Netto tijd1:06:34

Henri Manninen
Snelheid19,712 km/uur
5 kilometer15:05 (15:05)
10 kilometer30:24 (15:19)
15 kilometer45:53 (15:29)
20 kilometer1:01:00 (15:07)
Bruto tijd1:04:13
Netto tijd1:04:13




3 kommenttia: