Perusasioiden pariin on jälleen palattu eli vetojen nyppimiseen ja lenkillä käyntiin. Vielä eilen oli yhden lenkin päivä, mutta tänään oli normaalia dubbelbäkkiä. Kilpaurheilussa sana tarkoittaa sitä, että vedetään kaksi kovaa reeniä päivässä. Ite en ole koskaan sellaista kokeillu, mutta luulen että pitemmän päälle siitä seuraa ylikunto. On joku joskus kokeillut kolme kertaa päivässä reenaamistakin laihoin tuloksin. Ihminen on fyysillinen ja psyykillinen kokonaisuus eikä kroppaa ole tehty jatkuvaan lenkillä käyntiin. Muutakin elämää täytyy olla.Eilen siis 14km niin että joka km jonkinmoinen 100m spurtti. Lisäksi vauhti kiihtyi pikkasen niin että liukkaista huolimatta lenkkivauhti oli 4.30 ja lopussa jopa 4.00. Perusmaratoonarille jälkimmäinen vauhti olisi vielä peruskestävyyttä, mutta mun herkälle mailerinkropalle kyseessä on jo kuormittavaa reipasta. Muutenkin nyt on parina päivänä tullut mietittyä omaa harjoittelua ja sen tuomia tuloksia. Paljon on arvostelua tullut ns. pilipali treeneistä ja pitkien kovien puutteesta. Jotenkin olen kuitenkin oppinut tuntemaan kroppani ja jos juoksu ei ole herkkää ei vauhteja löydy eikä tulosta tule. Haagissa onnistuin kyllä melko lailla nappiin ja kyllä sitä kestävyyttäkin ihan sopivasti löytyi reilun tunnin suoritukseen. Kovempaakin olisi ehkä mennyt, jos olisin saanut peesailla jotain porukkaa edes alkumatkasta. Nyt vedin kahdelle jampalle kymppiin saakka, jotka tämän jälkeen putosivat kyydistä. Toisaalta olen huomannut, että teen silloin parhaimpia tuloksia kun osallistun itse juoksuun ja olen aktiivinen. Tämä tietää vetovuoroja ja urku auki juoksemista. Tahtotila pitää olla hyvä sitä taisteluhenkeä päänupissa. Juoksu palkitsee joskus ja sellainen 500 euron Haagin reissu ei paina kuin rahakukkarossa. Valinnat on valintoja ja moni varmistelija olisi käyttänyt rahat mieluummin viikkoon Bulgarian honeybeachilla.
Tänään sitten oltiin taas Hippoksella rullailemassa lyhyitä vetoja. Tein Jounin kanssa 15x400m/ 1min seisoskelupalautuksella aikoihin 75-72. Vauhti ei ollut kovaa, mutta sain tehtyä hyvän semikovan treenin. Verkat oli 4km+3x100m+4km. Päälle pikkasen aitakävelyjä ja salilla selkiä/vatsoja. Taas tuli hallilla juteltua niin monen mukavan ihmisen kanssa, että jo sen vuoksi kannattaa jatkaa juoksua vielä pitkän aikaa. Toinen vaihtoehto olisi luumuillä kämpillä töiden jälkeen.
Eilen kävin iskän ja pikkusiskon kanssa katsomassa elokuvan Härmä. Elokuva oli kyllä aika väkivaltainen ja karu. Tuolloin 1800-luvun pohjanmaalla arvostettiin kovaa työmiestä ja työnteolla sai arvostusta yhteisössä vähän niinkuin kestävyysjuoksija nylkkypiireissä. Kovin ei välttämättä ole se joka tekee parasta tulosta vaan se joka reenaa koviten. Tässä riittää mietittävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti