tiistai 13. joulukuuta 2011

siellä missä aurinko paistaa


Veri vetää taas maailmalle, ei sille mitään mahda. Lauantaina sain mahti-idean ottaa jalat alle ja painua Asmaraan Eritreaan. Erkki ystävä on kuluttanut siellä tossuja ja aikaa useampaankin kertaan aina kehuen paikkaa. Parasta Asmarassa on tietenkin 2300m korkeus ja se, että puolen miljoonan asukkaa kaupungissa ei ole niin paljoa porukkaa ja hiekkateitä riittää taivallettavaksi. Valmistelut alkavat olla hyvällä mallilla eli aivan alkutekijöissä, mutta pääasia eli päätös lähdöstä on tehty. Ratkaiseva momentti oli Markku Varjon mukaan lähtö. Sain taivuteltua vannoutuneen Dullen ystävän, joka olisi hiukan myöhemmällä yhteydenotolla tehnyt ratkaisun Etelä-Afrikan suuntaan.

Tekijöitä, jotka vaikuttuvat leirille lähtöön sittenkin on useita. Tärkein on tietenkin se vaihtelu ja loman viettäminen siellä missä aurinko paistaa. Toinen syy on omat jalkajutut, jotka varmaan aiheutuu liukkailla juoksemisesta. Saattaa tietenkin olla, että marssimurtuma on kehkeytymässä hyvää vauhtia, mutta se lottovoitto pamahtaa ehkä vasta helmikuun puolella. Rakkaalla toivomuslistalla on kuitenkin vammaton talvi ja varsinkin tuleva kevät, mutta saa nähdä kuinka äijän käy.

Tänään aloitin varmistelun, kun lähdin iltareeniä tekemään Laajavuoren Rantasipi hotellin uima-altaalle. Tein 40min vesijuoksua+20min uintia 16,7 metrin mittaisessa 1,5m syvässä altaassa. Paikka oli muuten ihan komea ja keilahalliakin ym löytyy. Uintisuoritetta tehdessäni tuli jälleen se jännä olotila kun pää on veden alla, eikä mistään kuulu ääniä. Tuntui kuin huolet ja murheet olisivat jääneet vedenpinnan yläpuolelle. Vaikea selittää, mutta lähellä liikunnan riemua se oli. Keli iltapäivällä oli tosiaan todella surkea, kun juuri satanut lumi sulaa taas pois ja polkupyörän rengas uppoaa syvälle lumisohjoon. Sain hyvät alku- ja jälkilämmöt pyöräillessäni sen 5km Laajariin. Aamulla olin oikeasti juossut 9km+2x100m kello 7.00 eilisen kovan reenin jättämillä lämmöillä.

Eilen (aamulla 9km+2x100m) siis oli jalantestaus päivä kun uskalsin hallille reenaamaan. Verkkaa tuli se 4km ja avarit oli 4x100m. Itse rynkytys oli 8x1000m minuutin eli 200m hölkkäpalautuksella aikoihin 3.14, 3.11, 3.13, 3.10, 3.09, 3.10, 3.05 ja 3.00. Sain toimia vedättänänä samaan aikaan kun leveiden hartioiden tarjoamasta tuulen suojasta saivat nauttia Anssi ja Jouni. Reeni tuli ihan hyvin ja jalat tuntuivat hyviltä. Vielä olisi varaa kiristää, mutta kiirettähän ei ole. Päälle rullasin avaavat 2x200m 32 ja 30. Ryntäsin vielä salille selkiä ja vatsoja tekemään enne loppuverkkaa (3km) ja valmistautumaan illan 3D leffaan. Listalla tällä kertaa oli Tintti, joka ei itse asiassa ollut edes kovin huono- päinvastoin ja mestariohjaaja Spielbergin ohjaama. Synkän vuodenajan keskellä mielikuvituskin sai hiukan virikettä.

3 kommenttia:

  1. onko sulla sitten ollu useinkin rasitusmurtuma?

    VastaaPoista
  2. Jalkaterissä (yksi vasemmassa ja kaksi oikeassa) yhteensä kolme kappaletta plus oikean kantapään rasitusmurtuma ja vasemman akilleen leikkaus. Siinä on ihan riittävästi.

    VastaaPoista
  3. kovia tonninvetoja harjottelit. harvaluminen talvi on ollu tänä vuonna kun lunta en ole kolannu kertaakaan. toivottavasti liukkailla ei tartte juosta montaa kuukautta. jalat saa pilalle jo vähemmällä. hyvän kirjotuksen laitoit

    VastaaPoista