torstai

Hyvä vire tuntuu jatkuvan. Tänään se näkyi vauhdeissa, millä nousin Harjun puuportaita ylös. En olisi uskonut pääseväni alle 13 sekunnin, kun viime viikolla viimeinen veto oli nopein 13.5. Tänään meni jo ensimmäisen sarjan viimeiset edellisen edellisen rekordin alle. Tästä voi vain päätellä, että sekä jalat että mies ovat iskussa.

Aamulla hölkkäsin kevyen tunnin lenkin (13km+3x100m) ja pienessä kiireessä jouduin valmistautumaan puhelintulkkaukseen kämpillä. Sain kuitenkin aamupalan syötyö ja puhelin pirahti tasan tarkkaan 9.00. Tulkkauksen loppuvaiheessa juttelin tulkattavani kanssa ja hän kyseli swahilin-kielen taidostani. Jossain vaiheessa tuli ilmi, että hän luuli minua afrikkalaiseksi. Sen verran hyvin oli siis kielitaito hallussa! Tämä pistää miehen nöyräksi ja kiitollinen olen siitä, että tulkki ostaa tulkata.

Illan reeni oli siis muotoa 4km verkkaa+ 5x30m pakara/polvennostojuoksua +2x4x porrasjuoksua aikoihin: 14.2-13.5 ja 13.5-12.8. Jalat tutisivat kivasti Harjun päälle noustuani ja hengitys teki töitä. Portaissa nousuja jokaiselle portaalle teki pikajuoksija, joka kertoi tekevänsä 16 toistoa. Siis enemmän kuin kestävyysjuoksija! Luulen kuitenkin, että hänen reeninsä oli siinä eikä hän juossut 2x10x100m porrasjuoksun päälle kuten minä. Kymmenen vedon jälkeen oli 5minuutin palautus, jona aikana oli 3x5 syväkyykkyypyt suoritettavana. Päälle verrytelin tällä kertaa vain 2km, sillä halusin näyttää kämpillä Anterolle Yle Elävästa arkistosta Väätäisen dokumentin.

Jees, tänään lohkesi hammaskin kovia karkkeja syödessä. Koska särkyä ei ole oli ensimmäinen saatavilla oleva aika hammaslääkärille 4.1. Pitänee siis odotetta särkyä niin pääsen päivystykseen tai sitten valehdella särkyä olevan niin pääsen nopeammin hoitoon. Elämä on valintoja.

jee jee

Hyvin menee, mutta menköön. Ei kai sillä väliä jos joskus niin sanotusti kulkee. Eilen oli melkein totaali lepo juoksusta. Ennen kuin päätin hieronnan jälkeen pitää lepoa olin kuitenkin aamusta kerennyt kirmata perinteisen 9km+3x100m. Hieronta tuli kyllä ihan tarpeeseen, sillä viime päivien reeneissä on tullut ihan kivasti määrää ja tehoja. Uskoisin siis kunnon olevan nousussa.

Eilen virkistin itseäni katsomalla Ylen arkistosta dokumemttia Juha Väätäisestä. Vaikka dokumentti oli tehty 1971 oli siinä silti paljon ajankohtaista annettavaa kestävyysjuoksulle. Tuohon aikaan nimenomaan kestojuoksu oli ihmisiä ja mediaa kiinnostava laji. Dokumentissa mielenkiintoisia olivat treenimatkat ulkomaille. Silloin joka jamppa ei maailmaa kierrellyt kuten Juha sekä hänen värikäs persoonansa kiinnosti ihmisiä ja mediaa. Siitä kertoo jo englannin kielinen puhujan ääni. Aikanaan varmaan monelle suomalaiselle arvailujen varaan, mistä siinä puhuttiin. Nyt ainakin nuoret ymmärtävät että asiastahan siinä puhuttiin.

Tänään aamulla sitten kostettiin laiskottelut. Heti aamusta nykäsin tunnin (13km3x100m) aamuverkat. Kulku oli hyvä samoin kuin illan lenkilläkin. Henaattori lähti mukaan kipeine takareisineen. Hena oli tyrkännyt hyvän kisan viikonloppuna Lidingöloppetissa ja palautteli vielä siitä. Kiersimme Laajavuoren kautta lenkin ja Jyväskylän lenkkipolkutournee jatkui. 16km juoksun jälkeen saattelin miehen kämpille ja hetken mielijohteesta aloin kiihdyttämään vauhtia. Juoksu tuntui niin hyvältä ja toisaalta reeniohjelmassakin oli kiihtyvävauhtinen. Kolme vikaa kilsaa tuli 4.10, 3.51 ja 3.17. Päivän saldo kuitenkin hyvä 13+19.

eikä edes väsytä

Välillä on ihan kiva fiilistellä. Varsinkin näin syksyllä elo tahtoo helposti mennä väkisin vääntämiseksi. Työ tuntuu työltä ja kaikki sen ulkopuolella myös työltä. Elämästä tulee yhtä suorittamista. Tasaisen tappavaahan se oikeasti on, mutta elämän tulisi olla edes jollain tasolla mielekästä. Parhaiten teet siitä hieman siedettävämmän, kun päivittäin havahdutat itsesi huomaamaan elämän pieniä positiivisia asioita. Niitä nimittäin on, vaikka ensi silmäyksellä ei näyttäisi.

Mulle häivähdykset tänään näkyivät auringon paisteessa, kiinalaisen ruuan maussa ja treenin jälkeisessä hyvässä olossa. Ennen illan treeniä oli perinteisen nuutunut olo, mutta jostain löytyi taas tsemppiä Harjun viimeiselle eli kymmenennelle kierrokselle. Ja sehän palkitsi vaikka pahalta tuntui ja silmissä sumeni maaliin päästyäni. Viiden minuutin kirikierros antoi itselle vahvistuksen siitä, että kunto on nousussa ja vauhtejakin löytyy.

Päivän epistola oli siis varsin julma ainakin kilometrien puolesta. Aamulla ei ollut kauheeta kiirettä töihin ja päätin juosta hiukan pidemmän aamulenkin (1h=13km+3x100m). Tein sen mittaisia vuonna 2009, kun juoksu kulki vasta syksyllä. Muistan silloin kuinka oikeen tunsin, että kunto nousee kohisten. Silloin oli silloin ja nyt olen vähintään yhtä hyvässä vireessä.

Illan reeni oli siis 3km vr ja 10 x 1,6km (Harjun pururata) niin että kaksi kierrosta reipasta 3.40 vauhdilla ja kierros palautusta 4.10 vauhdilla. Jalat ja kroppa toimivat yllättävän hyvin siihen nähden, että kuluneella viikolla on tullut mätettyä niin määrää kuin tehoakin. Uudet Niken Skylonit kyllä sopivat jalkaani kuin nenä päähän ja sopivan kimmoisina ne sopivat mun askellukselle. Tänäänkin askel rullasi eikä alaselkään tuntunut edes kirikierroksella. Viimeinen kierros tuli siis tasan 5.00, mikä meni jo tv-kovan puolelle. Perinteisesti taas joku koira tuli eteen silloin kun mies vääntää maksimeita. Haaverilta onneksi vältyttiin ja maaliin päästyäni nojailin kyllä hetken polviini. Sain siis hyvin irti itsestäni, vaikka muut kierrokset eivät kauheen vauhdikkaita olletkaan.

Reenin päälle tein 5x100m rullauksia sekä 2xselkiä/vatsoja ja hölkkäsin kämpille 2km. Iltalenkin pituus 21km ja aamulla tuli nykästysä se 13km. Ihan hyvä saldo eikä edes väsytä!

Berliini

Päivän maratonin tuloksia Berliinistä: naiset ja miehet. Pikkasen jäi kaivelemaan kisa, sillä olin samaan aikaan juoksemassa pitkää lenkkiä kun Patrick Makau tempasi uuden maailmanennätyksen 2.03,38. Hyvin juoksi myös suomen Leena Puotiniemi 2.35,54! Tulos alkaa olla jo hyvää tasoa ja kisassa Leena sijoittui sijalle 15.

Makau taisi juosta viime vuonna Haagissa, missä itekin olin, puolikkaan voittoon alle tunnin ajalla ja hiukan myöhemmin tempasi Rotterdamissa 2.06 tuntumaan. Berliinissä muita tuttuja oli tanskan poika Jeppe Farchoft 2.21,04, joka viime vuonna Rotterdamissa iski hyvin 2.18 tuntumaan. Sopivaa hiukan alle 2.20 porukkaa näytti tänä vuonna olevan kourakaupalla. Useinhan suurilla kaupungimaratoneillakin on hiukan tuurinkauppaa onko niitä 2.20 alitusta hamuavia. Kenianpojat usein ovat liian kaukana edellä ja takana juokseva porukka juoseet 2.30-40 tuntumaan. Berliinissä, mikä on tietääkseni maailman suurimpia marataoneja tätä ongelmaa ei ole. Pari viime vuotta siellä on ollut hiukan liian lämmmin, mutta nyt keli oli ilmeisesti optimi. Maratonille +20 on hiukan lämmin ja viileämpikin riittäsisi. Siksi suuria ja vauhdikkaita kaupungimaratoneja järjestetään keväisin ja syksyisin, ei niinkään keskikesällä.

Meikäläisen sunnuntaiuurastus lähti käyntiin kello 9.30, kun lähdin hölköttelemään Savelan risteykseen. Saavuin minuutin myöhässä ja Matti, Jari, Jaska ja Aapo odottelivat jo. Mukavasti oli siis porukkaa kasassa ja juttu lähti heti käyntiin. Meikäläisen jalat olivat juostun tuntuiset, mutta jaksoivat koko 30km tulla mukana. Ehkä hiukan lopussa alkoi painamaan, mutta niinhän maratonillakin aina käy. Siksi kai pitkiä lenkkejä juostaan.

Lenkki kiersi pyöräteitä ja maastoa sopivan vaihtelevasti. Kävimme saattamassa reilun tunnin juoksun jälkeen Jaakon kotiinsa, minkä jälkeen juoksu jatkui. Laajavuoressa mukaan lähti myös Katja Järvelä. Tutussa porukassa juttu luisti ja sain juostua sen tastan tarkkaan 30km niin kuin harjoitusohjelmaan oli merkattu. Kunhan Garminin nettisivut taas alkavat toimia liitän tähän linkin päivän reenistä.

reipasta jälleen

Lauantai on reippailun päivä. Periaatteessa voisi jo katsella hölkkäkisoja viikonlopulle, mutta olen ajatellut kehittää kuntoa maltilla. Nyt vedellään enemmän reippaita ja luodaan edellytyksiä kestojuoksulle. Lähempänä maratonia sitten haetaan suorituskykyä parilla hölkkäkisalla ja sen pitäisi olla siinä -mies on valmis maratonille.

Torstain porrasnousut kipeyttivät hiukan pohkeita ja tuntui tänään pakaroissa. Juoksu ei ollut niin helppoa kuin voisi toivoa, mutta onneksi tänään ei täysiä tarvinnutkaan juosta. Eilen oli kevyt päivä numeroin 9km+3x100m ja 14,5km Laajavuoressa iltalenkkinä. Vettä sateli ei-niin mukavasti koko lenkin ajan ja kastuin oikeen kunnolla. Lämpöä oli onneksi vielä se +9 astetta. Illalla oli sauna ja pikkusiskon kanssa teimme iltapalaksi vohveleita. Hänkin on MacBook Pron omistaja nyt eli mulla, veljellä ja hänellä on "Omenan" läppärit!

Tänään siis oli reippailua ja sekin vaatii pientä valmistautumista kuten hyvät yöunet ja aamupalan. Välillä otan geelin taskuun siltä varalta että energiat loppuvat, mutta toistaiseksi sitä ei ole tarvinnut ottaa. Parin kympin reipashan kestää vain 1h 20min eli pituudeltaan se ei ole kovin pitkä. Se valmistaa kuitenkin hyvin maratonille ja opettaa elämään väsymyksen tunteen kanssa, joka maratonilla väkistenkin iskee.

Seinäjoki

Jännityksellä odotan Seinäjoen ratakympin tuloksia. Siellä piti Joonas Harjamäen ja Jarkko Järvenpään pitää pilkkanaan puolen tunnin ns. paskarajaa. Kovat oli puheet vielä Joonaksella ennen maaottelua ja mies uhkui tervettä itsetuntoa. Järvenpään kunnon tietää jokainen ja hieman maltillisemmalla juoksulla 30 minuuttia olisi alittunut jo Helsingissä. Jossittelu on turhaa, mutta hienoa kun ratamatkojen kuningas herättää intohimoja.

Harjamäen valmistautuminen oli ainakin mennyt putkeen. Seinäjoen kirkonkylän mestaruuskisoista tuli hopeaa ja pronssia. Kolme tonnia saatoi olla hitausjuoksun Suomen ennätys. Alla tulokset.

Seinäjoki, Teron kiskaasut ja kaupungin mestaruuskilpailut 18.9.2011

M 3000 m
1. Teemu Hirvelä 1992 SeinäjsU 12.42,10
2. Joonas Harjamäki 1986 SeinäjsU 12.42,97

M 100 m
Erä 1 -0,7
1. Mikko Raittinen 1984 KurikRy 12,27
2. Eetu Kangas 1993 SeinäjsU 12,78
3. Joonas Harjamäki 1986 SeinäjsU 13,22

M Pituus
1. Mikko Raittinen 1984 KurikRy 5,90
4. Joonas Harjamäki 1986 SeinäjsU 5,59

M Kuula
1. Niklas Loukola 1991 SeinäjsU 15,63
4. Joonas Harjamäki 1986 SeinäjsU 7,86

M Kiekko
1. Seppo Paavola 1960 SeinäjsU 43,38
5. Joonas Harjamäki 1986 SeinäjsU 18,44

M Keihäs
1. Pasi Mäkipelto 1979 LehtimJy 65,56
6. Joonas Harjamäki 1986 SeinäjsU 42,93

Niin ja reeneihin. Eilen hölkkäsin aamulla 8km+3x100m. Iltalenkille sain Maunon kaveriksi ja rapsakka kymppi meni yritellessä näytellä että yhtään ei hengästytä. Mies on selkeästi hyvässä kunnossa ja juoksee Lidingössä viikonloppuna. Toivotaan hyvää kisaa ja sijoitusta.

Lenkki päättyi Harjulle, missä yllättäen oli juoksijoita. Janne Kämä ja Dennis Rehnström sekä Jouni Haatainen vetivät omaa settiään. Lähdin lyhyen palautuksen kelkkaan eli loppuvetoina juoksin 10x100m 15 sekunnin palautuksella. Siinä ei sitä kuuluisaa kissaa ehtinyt sanoa, kun Jonen perään piti jo ravata. Sain miehen kiinni aina hieman ennen 100m viivaa. Lyhyt palautus ja uuteen "rajoitinta vastaan" vetoon. Mies hengästyi hyvin ja nautiskelin tuskasta. Jouni valitteli keukoissa olevan vielä jotain pöpöä, mutta totesin sen olevan enemmän huonoa kuntoa. Ohjelmassani ol 70min vauhtileikittelyä mikä siis täyttyi lopun vetosarjalla. Kilsoja noin 14km ja se 10x100m.

Tämän päivän setti oli mielestäni varsin mielenkiintoinen. Aamulla väsyneillä silmillä juoksin 9km+3x100m. Illalla oli ollut pakko katsoa "Koston liekki" elokuva. Denzel Washington teki siinä hyvän roolityön henkivartijana ja Meksiko kuvauympäristönä oli hyvä valinta.

Illalla sitten ulkoilin seuraavasti kevyessä vesisateessa: 4km verkkaa+ 3x30m pakara/polvennostojuoksua+ 200m kävelyä Harjun puuportaille, missä 2x4x noin 100 porrasta joka toiselle askeltamalla. Antero kellotti aikoja ja vauhti kiihtyi joka "tamppauksella" alkaen 14.5 sekunnista päätyen 13.2 sekuntiin. Neljän nousun jälkeen oli 5 minuuttia hölkkää.

Jalat tutisi aika kivasti porrasnousujen jälkeen. Hengitys teki voimakkaasti töitä noinkin lyhytkestoisissa vedoissa. Niiden jälkeen piti vielä jaksaa 2x10x100m hölkkäpalautuksella hiekkapätkällä. Ekan setin jälkeen tein 3x5 syväkyykkyhypyt, jotka ei kyllä kovin korkealle noussu. Tässä vaiheessa Antero sai Pirjolta puhelinsoiton että pitäisi tulla hakemaan työpaikalta. Päätin lyhentää palautuksia niin Antsa pääsee jatkamaan hommia. En siis hölkytellyt takaisin vaan lyhyen palautuksen jälkeen kirmasin takaisin tulosuuntaan. Vedot meni nopeasti ja hengitys teki töitä.

Vetojen jälkeen kävelimme Harjun stadionille katsomaan, kuinka uudet hyppypaikat alkavat olla kunnossa. Valopylväitä ei ole edelleenkään pystytetty vaikka syksy painaa päälle ja JJK:n pitää päästä pelaamaan pelejä vielä lokakuun lopulla. JJK haastoi maahanmuuttajat katsomaan peliä ilmaiseksi ensi sunnuntaina. Kerrankin jotain fiksua palloilijoilta!

Niin joo reeni oli vielä kesken. Loppuverkkana jaksoin kiertää kolme kertaa Harjun pururadan (1,6km) sekä hölkytellä kämpille.

ehkä pientä vilustumista, asiaa tarkkaillaan

Taas on pari päivää tätä syksyä elelty. Hyvin menneen viikonlopun jälkeen oli paluu arkeen. Töitä on ollu ihan kivasti ja eilisen vanhempainillan tulkkauksen vuoksi viikon kova siirrettiin suosiolla tälle päivälle. Eilen siis kevyt päivä 9km+3x100m ja 13km Huhtasuon maastossa +7x100m. Miestä alkoi heikottamaan iltalenkkiä tehdessä ja juoksu oli todella työlästä. Tulin siihen johtopäätökseen, että olen hiukan vilustunut. Tämän päivän aamulenkin jätinkin suosiolla väliin ja nukuin normaalia pidempään. Käytännössä koko yö sateli vettä ja sateellahan yleensä nukuttaa hyvin. Saa nähdä kuinka vaikeaa herääminen on kuukauden päästä, kun se nyt on jo näin vaikaa..

Päivän tulkkauskeikat menivät jälleen hyvin. Aina sitä on silti väsynyt kämpille päästyä. Tänäänkin oli pienen välipalan jälkeen pakko hiukan makoilla sohvalla ja torkahtaa. Hiukan ennen kello viittä oli verryttelemässä (2km) Harjulle, missä valmentaja Antero jo odoteli. Pitemmittä puheitta aloin juoksemaan reipasta aiottua tavoitevauhtia 5.40-50 per kierros. Kahden kierroksen jälkeen hölkkäsin palautuksena noin 4.10 vauhtia mailin mittaisen. Mies alkoi hiukan väsymään loppuvaiheessa ja päätin jättää vikan kovan runttauskierroksen tekemättä. Kieroksia siis yhteensä kahdeksan kappaletta.

Bonuksena tein 5x30m pakara/polvennostojuoksua ja 5x100m rullauksia loivaan alamäkeen. Askel rullasi ihan kivasti uudet Niken Skylonit jalassa. Keli oli yllättäen aurinkoinen kun tuntia aiemmin oli vielä satanut vettä. Loppuverryttelyä (2km) tehdessäni pysähdyin tekemään hirsipölkyillä selkiä ja vatsoja. Kämpille palasi raukeassa olotilassa oleva maratoonari. Päivän saldo ilman aamulenkkiä siisä 17km

Talkootöitä

Parkanon treeni/työleiri alkaa olla ohi. Ohjelmassa on ollut runsaasti treeniä ja töitä. Mieli on palautunut, vaikka kroppa onkin hiukan väsynyt. Juuri tämänlaista harjoitusärsykettä lähdin hakemaan. Viikonloppu oli hölkkäkisoista vapaa ja keskityin treenaamiseen.

Mäkisen Risto saapui Tampereelta vanhoille kotikonnuille tänne Parkanoon fiilistelemään. Mies pistettiin heti ulkotöihin, sillä kaadoimme pihalta puskia ja yhden vaahterapuun. Puu piti pilkkoa ja viedä peräkärryllä kaatopaikalle. Siinä riittikin puuhasteltavaa ja lisäksi ohjelmassa oli nurmikon leikkuu.

Päätin juosta päivän treenini heti aamusta, kun kroppakin tuntui palautuneelta. Ohjelmassa oli 15km kiihtyvävauhtinen ja se meni mainiosti. Alkumatka oli vielä lenkkivauhtia, mutta melko nopeasti vauhti alkoi kiihtyä. Juoksu kulki ja tuntui rennolta. Lopun pari kilometriä kirrasin vauhtia kunnolla ja hengitys teki töit. Sellainen 3.20 vauhti tuntuu tällä hetkellä työlältä, mutta reilun kuukauden päästä sen pitäisi olla ns. helppoa kauraa.

Tuossa alhaalla linkki Garminin treenisivulle, mutta kilometrivauhdit kuitenkin tässä. 4.46, 4.36, 4.10, 3.56, 4.16, 4.02, 3,.59, 3.52, 3.47, 3.45, 3.48, 3.28, 3.13, 4.39. Keskiarvo 5.59. Lopuksi verkkasin kilometrin. Illalla vielä intouduin Riston kanssa lenkille ja juoksimme Käenkosken pururadalla. Minä 9km ja Risto niin, että viimeinen 3km lenkki kiihtyvänä reippaana. Keli oli syksyisen hyvä ja ehkä hiukan vilakka.

Tänään sunnuntaina oli sitten ohjelmassa pitkälenkki yhteen kirjoitettuna. Takosimme Riston kanssa 25km pitkäjärven lenkkiä Vahojärven suuntaan yhdensuuntaisena reittinä. Ohitimme Poikeusjärven leirikeskuksen ja matka jatkui. 12,5km kohdalla käännyimme takaisin ja käännöksen jälkeen tuntui hetken helpolta. Lopussa alkoi niin Ristolla kuin minullakin painamaan ja kotiin pääsy tuntui yhtä hienolta kuin aina ennenkin. Työmiehet olivat lounaansa ansainneet.

Parkano

Jotain on taas ehtinyt tapahtua sitten viime päivityksen. Ainakin olen ehtinyt käymään lenkillä ja maraton on taas hiukan lähempänä. Sopivasti alkoi taas juoksukin kulkea eli tällä hetkellä ei valittamista.

Pääsin keskiviikkona Taipaleen Timolle hierottavaksi, mikä kyllä pelasti viikon. Vielä aamulla (9km+3x100m) juoksu oli yhtä tahnuamista, mutta iltalenkki (8km+3x100m) kulki jo aivan eri tavalla. Päivällä olin Tourulan Kesportista ostanut pari paria lenkkareita alennusmyynnistä. Sain satasella Niken skylonit ja Adidaksen Glidet ja molemmat ovat osoittautuneet loistaviksi työkaluiksi.

Skyloneita testasin eilen Harjun purua rullatessani. Aamun perinteisen (9km+3x100m) lisäksi juoksin 3km vr+ kymmenen kierrosta 1,6km mittaista reittia niin että kaksi kierrosta kovaa ja yksi palautusta. Maastossa juostuna vauhti oli 3.40 paikkeilla kovempi ja 4.10 paikkeilla löysempi tahti. Vikan kirrasin kovaa muistaakseni 5.25 varvin. Garmin mittasi kilometrit ja sen lisäksi vielä iskin aina uudelle kierrokselle lähtiessäni väliajan kelloon. Tästä syystä kierrosaikoja tuli aika paljon ja vaatii hiukan matikkapäätä ynnäillä numeroita. Loppuvaiheessa reeniä alkoi satamaan kaatamalla ja loppuvetoja juoksin vain 3x100m, minkä jälkeen kirmasin kämpille 2km. Iltalenkillä tuli kilsoja parikymppiä.



Illan kohokohta oli perheenä mennä valmentaja Anterolle kyläilemään. Antero kävi mun valmistujaisissa 2005 Parkanossa ja nyt porukat siis vasta vierailulla. Meikähän käy usein Antsalla saunomassa ja Pirjon hyviä ruokia syömässä valmennuskuvioiden varjolla. Yksi miitinki pitäisi vielä pitää ennen Frankfurttia.

Tänään perjantaina palauttelin numeroilla 8km+3x100m ja Parkanossa illalla 11km+6x100m. Juoksu kulki illalla tosi hyvin ja lenkkivauhdit tahtoivat kiilautua alle 4.30:n. Huomenna olsi ohjelmassa kiihtyvä reipas ja sunnuntaina pitkä lenkki. Mäkisen Risto tulee huomenna kylään ja tarkoitus on fiilistellä vanhoilla Parkanon mestoilla ja käydä mahdollisesti kalassakin.

inspiraatiota

Viime päivinä on ollut melko kiireistä, enkä ole ehtinyt päivittämään blogiakaan. Aletaanpa siis kertaamaan viime viikosta.

Tortaina oli parin kevyen treenin päivä. Aamulla juoksin melko tukkoisen 9km+3x100m. Illaksi Antero oli suunnitellut satasia melkoisen määrän. Jo verryttelyssä (7km) tuntui todella hyvältä. Taipaleen Timon hieronta on siitä uskomaton, että parin päivän päästä käsittelystä on hillitön kulku. Tämä toistui ja onnistui kesän kisoissa useaan kertaan ja ehkä parhaiten Kalevan kisoissa.Voi olla, että lihaksita menee voimat hetkeksi hieronnan jälkeen ja ovat sitten toipuneet ja hyvässä vireessä hetken kuluttua.

Treeni oli siis 2x10x100m lyhyellä 30sek seisoskelulla. Menin vetelemään rullauksia Harjun mittapätkälle, missä yllätyksekseni oli menossa kisat ja juoksijat tekivät alkuverryttelyitä. Kyseessä oli perinteiset Syys-pk kisat. Tarjolla olisi ollut 400 metriäkin ja lähellä oli etten olisi lähtenyt hakemaan piikkareita.  Unelma 55sekunnin nelosesta siis elää edelleen.

Satkujen jälkeen kävin tekemässä Harjun katsomossa porrasjuoksuja hyvällä fiiliksellä. Kroppa toimi vaikka vettä satoi. Katsoin urheilijoiden edesottamuksia ja Juntusen Joukon 50sekunnin nelosen ennen kuin jatkoin reeniä. Hölkkäsin puuportain vieressä oleville hirsipölkyille, missä tein selkiä ja vatsoja. Lopuksi hölkkäilin 2km kämpille.

Perjantaina oli työntäyteinen päivä. Välillä meinasi iskeä hiukan stressiäkin ja varsinkin siinä vaiheessa kuin sain yli 20 sivua käännettäväksi viikossa. Aamulla olin hölkkäillyt 10km+3x100m ja Illaksi Helsinkiin saavuttuani Suomi-Ruotsi maaottelut meni iltalenkin edelle. En kuitenkaan mennyt stadionille vaan seurasin kisoja veljen luona Tapanilassa. Seuraavana päivänä olisi lähtö Tallinnaan ja ajattelin ehtiä aamulenkinkin suorittamaan. Teinkin sen (8km+2x1min reipahkoa+3x100m).

Satamassa tapasin tukijani Kauko Isomäen perheineen. Pari tuntia myöhemmin olimme Tallinnassa ja Viru hotellissa. Kävimme hoitamassa ilmoittautumiseni ja pääsin vielä mukaan kympille 8000 muun joukkoon. Mielessä kävi myös puolimaratonin juokseminen, mutta olin tehnyt valintani. Illan verryttelyssä (5km) kävin tutustumassa kilpailureitin viimeisille kilometreille. Varsinkin Tallinnan vanha kaupunki oli todella hieno, eikä keskustassa muutenkaan ollut valittamista. Historiaa ja nähtävää jäi seuraavallekin kerralle.

Kilpailupäivänä kävin hölkkäilemässä 10min ja ehdin tutustua myös Viru-hotellin yläkerran KGB-museoon. Startti oli vasta puoli kaksi ja ehdin myös tehdä swahilin kielen käännöksiä. Itse kisa meni ihan ok, vaikka tavoitetta 31min alittamisesta en saavuttanut. Lähtöviivalla tapasin Viron ylpeyden Tiidrek Nurmen, joka arvoi meidän kahden juoksevan kärjessä. Niin vain kuitenkin tapahtui, että lähdön tapahduttua alkoi meikäläisen kone lyödä rajoitinta vastaan. Eka tonni loivaan alamäkeen meni 2.54 ja meikä oli jo hätää kärsimässä. Parin viikon tauko nopeista vedoista alkoi heti näkyä, että kroppa hylki kovia vauhteja. Neljän minuutin vauhdilla juostut reippaat eivätä kympin paljoa auttanu.

Kisassa oli myös Viron Roman Fosti, jonka tapasin Tirrenian leirillä 2004. Hän oli siellä Kutilaisen kämppiksenä ja kyseli juokseeko mies vielä. Roman juoksee kasia ja niinkin pitkä matka kuin kymppi kulki nyt aikaan 31.15. Jäin hänestä ja parista muusta jampasta melko pian. Puolivälin jälkeen arvelin miehellä alkavan matka painaa ja ehkä saavutin edellämenevää porukkaa. Sitten tulivat mukulakivet ja puisto-osuus, missä vauhti tippui edelleen. En aina tiennyt mistä kääntyä ja tämä hidasti matkantekoa. Reitti oli periaatteessa nopea lukuunottamatta loppua.

Tyntsä eli Mikko Tyni tuli maaliin puolisen minuuttia mun jälkeen ja palasimme samalla laivalla Tallinnasta Helsinkiin. Mukava oli miestä nähdä ja juttua riitti. Kokonaisuudessaan Tallinnan keikka oli todella mahtava ja antaa potkua syksyn harjoitteluun. Heti maanantaina juoksin tunnin aamulenkin (13km+3x100m) ja illalla Henaattorin kanssa 15km 4.30 vauhdilla. Jalat oli aika tukkoisen oloiset eikä tilanne helpottunut yhtään tämän päivän aikana. Päätinkin varata hieronnan huomiselle niin treenit voivat jatkua kohto maratonia. Tarkoituksena oli jo juosta reipasta, mutta päätin sen olevan liian väkinäistä. Juoksinkin aamulla 9km+3x100m ja illalla Tommin kanssa 16km+3x100m. Lenkin pari viimeistä kilsaa juoksin reippaammin niin sain jotenkin hyvitettyä menetetyn reippaan. Tuloksia voi kattella täältä ja tuosta alhaalta.

1	1	NURME TIIDREK		0:30:34	M	1
2	86	FOSTI ROMAN		0:31:13	M	2
3	87	TŠERAPANNIKOV SERGEI		0:31:16	M	3
4	12	AUS PRIIT		0:31:19	MN	1
5	261	TAKALA MIIKA		0:31:39	M	4
6	11	JANKUNAS KESTUTIS		0:31:57	M	5
7	96	HOLROYD RYAN		0:32:00	MN	2
8	477	TYNI MIKKO		0:32:16	M	6

Tallinn

Reeniä ja palauttelua

Viime päivinä on tullut treenattua ihan kiitettävästi. Eilen tein toisen pitkän reippaan kuten viime viikolla. Aamulla hölkkäsin perinteisen 9km+3x100m ja illalla siis 20km 3,57 keskivauhdilla. Ennen treeniä otin pienet nokkaunet, jotka melkein lipsahtivat överiksi. Olin sen verra koomassa, että herättyäni piti heräillä normaalia pidempään. Päivitin siinä vaiheessa blogia parvekkeella istuen.

Kuuden maissa sitten suuntasin lenkkarit samalle reitille kuin viime viikolla. Kiersin tasan tarkkaan saman reitin, mutta mittaukset menivät taas plörinäksi, kun puskareissun jälkeen kello ei heti käynnistynyt. Nyt sain reitin mitaksi 19,4km ja aikaa kului 1.16,37. Viimeksi gepsi ei mitannut ekaa kilsaa ollenkaan (19,03km kun vihdoin alkoi mittaamaan) ja loppuaika oli 1.23,20. Jos siis juoksin samaa vauhtia aikaa vessareissusta kellon käynnistämiseen uudelleen kesti lähes 7minuuttia. Varsinaista rakettitiedettä meikäläisen reenaamiset siis.

Tällä kertaa tonnit liikahtivat siis aikoihin 4.27, 4.01, 4.02, 3.58, 3.35, 3.53, 3.47, 3.56, 3.54, 4.00, 4.01, 3.56, 3.55, 3.56, 3.52, 3.54, 4.06, 4.00, 3.58 ja 1.24. Reenistä vielä sen verran, että keskisyke oli 148 eli ei mikään kauheen korkea ja kaloreita reenissä kului 887 sekä training effect oli 3.4. Jalat oli hiukan väsyneen oloiset, mutta askel kulki ihan kivasti loppuun asti. Seuraavilla viikoilla on tarkoitus kiristää vauhtiruuvia.

Tänään oli sitten illalla pelastava hieronta. Sitä ennen kuitenkin 9km+3x100m aamulenkki sekä illalla 13km 4.15 keskivauhdilla+3x100m. Kyseessä oli kevyt vauhtileikittely ja rullailin ehkä noin kymmenen reippaampaa pätkää. Keli muuttui päivän mittaan aika dramaattisesti. Vielä iltapäivään saakka aurinko paisteli kirkkaalta taivaalta ja fillaroidessani suorastaan imin tuota auringonvaloa. Alkuillaksi sitten sää muutui täysin ja alkoi satamaan. Kastuin iltalenkilla, mutta keli on edelleen lämmin eikä sade meininkiä haitannut. Taipaleen Timo otti iltakuudeksi mut hierottavaksi ja piesty kroppa sai kaipaamaansa käsittelyä. Kiitos Timo!

Valokuvan oikeanpuoleinen kaveri on Säynätsalon puhallusvillayrittäjä Kauko Isomäki. Hänen ja hänen perheensä kanssa matkustamme lauantaina Tallinnaan. Kauko juoksee täyden maratonin ja mä kympin. Perjantaina olisi kuitenkin maaottelun seuraamista Stadikalla. Jos jollain on ilmaislippuja saa ottaa yhteyttä!

Finlandia Marahon 2011

Finlandia marathon 2011

Vuoden 2011 Jyväskylän maratonit on juostu. Sain viime vuoden tapaan olla tapahtumassa järjestetäjänä ja voin sanoa saaneeni siitä paljon. Käytin lauantaipäivään lepopäiväni, mikä oli kuitenkin kaikkea muuta kuin lepoa. Juoksuaskeleita ei nyt ehkä tullut otettua, mutta maratoonarin kestävyyttä päivän aikana kuitenkin vaadittiin.

Tapahtuman rakentaminen alkoi osaltani perjantaina, kun menin Hippoksen jäähallille hakemaan yläkerran varastosta kilometrimerkkejä ja opasteita. Tapahtuman sponsori oli vaihtunut ja saimme vaihtaa uudet paperit kyltteihin sekä laittaa ne numerojärjestykseen pakettiauton takakonttiin. Tässä vierähti parituntinen ja pääsin iltalenkille (15km Laajavuoren maastoissa) hiukan ennen seitsemää. Tämä sopi kuitenkin ohjelmaan, sillä mulla on perjantaisauna kahdeksalta. Lenkin ja saunan jälkeen oli sopivan rento olo ja menin aikaisin nukkumaan.

Lauantain aikainen herätys kello kuusi herätti maratonpäivään. Puoli seitsemän olin jo Kuokkkalan graniitissa, missä lähtöpaikka sijaitsi tänä vuonna. Lähdimme pudottelemaan kilsamerkkejä reitin varrelle, jonka entinen huippuhiihtäjä Kari Ristanen oli merkannut polkupyörällä edellisyönä. Asvaltilla oli liidulla merkitty kilometrien kohdat ja asettelimme kyltit paikoilleen. Tsekkailin kilometrejä myös Garminin uudella kellollani ja aika tarkkaan menivät. Toisella kierroksella pudottelimme lisäksi rantaraitin (14km) kyltit ja ehdimme saamaan reitin valmiiksi puolisen tuntia ennen maratonin (klo 12) starttia.

Tunnelma alkoi kohota kisapaikalla ja 700 uskaliasta lähti täysmatkalle. Sain olla ohjaamassa juoksijoita ensimmäisessä risteyksessä, tarkoitus kun oli kiertää tienjakaja oikealta. Tämän jälkeen ehdin hengähtää hiukan ja pääsin lounaalle. Kesken maratonin tuli pieni vesisade, mutta se ei menoa haitannut. Kärjessä kolmen kympin kohdalla oli seurakaveri Juha Puttonen, mutta hän joutui keskeyttämään jossain 35km kohdalla ilmeisesti selän kipeydyttyä. Mies olisi maaliin juostuaan tekaissut 2.40-45 ajan, mutta se jäi tulevien vuosien tehtäväksi. Sinänsä hienoa, että mies lähti kisaamaan, sillä Juha on lopettanut jo aktiivijuoksunsa. Ennen kisaa kuulin Juhan ja veljensä tavoittelevan 3.15 aikaa ja jeesaavansa vain kaveria. Nälkä kuitenkin näytti kasvaneen kisan aikana, sillä veli Tuomas alitti kolme tuntia.

Keskeyttäneiden joukossa oli myös JKU:n valmennuspäällikkö Antti Leskinen, joka puheli neljän tunnin ajasta ennen kisaa mutta yltyi kolmen tunnin vauhtiin alun tunnuttua helpolta. Maratonkeskittyneisyyden puute siis vei miehiä eikä päinvastoin kun vielä kaverini Markku Holmi keskeytti myös kolmen kympin kohdilla vedoten kipeytyneeseen lonkkaan.

Mun työvelvollisuudet jatkuivat kolmelta, kun rantaraitin juoksijat pari minuuttia myöhemmin puolimaratonaareiden perään lähtivät hiukan eri suuntaan. Sykin pyörällä kärjen edellä sekä raivasin tilaa kierroksella ohitettavista. Heitä oli aika vähän lukuun ottamatta viimeisiä kilometrejä, jolloin pääasiassa kävellen puolikasta suorittavat tulivat selkä edellä vastaan. Voittajat maaliin saateltuani lähdin etsimään viimeisiä kävelijöitä ja päästämään pois reitin varrella olevia toimitsijoita. Tämä oli varsin mukava tehtävä ja sain hetken aikaa jutella pitkän päivän tehneiden kanssa. Palailin maalialueelle pari muovikassaia täynnä toimitsijaliivejä ja tikkareita eli liikenteenohjausmerkkejä.

Päivä jatkui seuraavaksi kevyillä eväillä. Juoksijoille tarkoitettuja eväspusseja oli jäänyt jonkin verran ja evästelin niitä samaan aikaan kun palkintojen jako oli käynnissä. Soitin valmentajalleni, joka oli reittiä siivoamassa ja pääsin autokuskiksi. Keräilimme käytettyjä geelejä, kylttejä ja merkkejä kun takaa tuleva toinen auto poimi puomeja. Merkit piti vielä päivän päätteeksi saatella takaisin jäähallin varastoon ja kello oli kymmenen illalla kun pääsimme lopettelemaan päivän savottaa.

Nyt on siis jälleen käytännön kokemusta maratonin järjestämisestä saatu. Sunnuntain pitkä lenkki sujui ihan kivasti seuraavana päivänä ja pituudeksi 27.5km. Juoksimme Jarin ja Tommin kanssa Laajavuoren maastoissa ja aika kului kivasti. Iltapäivällä menin vielä Jarin luokse katsomaan MM-maratonia "nauhalta". Harmikseni näin vain ensimmäiset puolitoista tuntia, sillä digipoksi oli vain tämän pätkän nauhoittanut. Tekniikan ihmeellinen maailma siis lyhensi maratonnautinnin minimiin, mutta aavistuksen verran pääsin tapahtumasta kuitenkin jyvälle.

Treenit jatkuvat

Juoksu jatkuu siinä missä elämäkin. Pieni perustekeminen pitää rytmiä yllä ja elämän mielekkäänä. Välillä vain tahtoo väsyttääkin ja sitä on edessä enemmänkin. Harjoitusruuvin kiristäminen, määrän mättäminen ja iltojen pimeneminen on suoraan yhteydessä väsymyksen tunteeseen. Tämän kun kuitenkin tietää on kokonaisuus hallittavissa. Itse asiassa on hauskaa keskittyä syksyllä maratonille silloin kun ei ole muita kisoja häiritsemässä maratonkeskittyneisyyttä.

Tänään sain vastauksen Frankfurtista, että saan eliittistartin mutten majoitusta. Tämäkin on jo paljon ja antaa stimmunkia harjoitteluun. Saman tien paukautinkin lentoliput, mitkä maksoivat saman verran kuin junamatka Helsinkiin ja takaisin. Vielä on majoitusta etsittävä.

Tämä viikko on ollut aika lailla työntäyteinen ja ukko on ollut välillä väsynyt. Lisäksi piti puoli viisi viime yönä herätä katsomaan vitosen alkueriä. Puoli tuntia tosin kisoja tsekkailtuani jatkoin unia, aamulenkille en silti jaksanut kömpiä. Illalla oli ohjelmassa viikon toinen kehittävä reeni. 3km verkan jälkeen kiersin kahdeksan kierrosta Harjun pururataa, mihin tosin on nyt levitetty kova kivituhka ensi kevään veteraanien MM-halleja silmällä pitäen. Reitti on nyt sen verran nopea, että vanha "6min per kierros" ei enää ole tv-kovaa. Nyt se oli lähempänä tv-reipasta tai sitten ukko on kovassa kunnossa.

Kierrosajat mulla olivat seuraavat: 6.10, 6.16, 6.52, 6.06, 6.38, 5.59, 6.34, 5,36. Jalat oli tukkeessa ennen reeniä ja miestä väsytti. Ei oikeastaan kauheesti huvittanut juosta, mutta valmentaja reitin varrella tsemppasi ja loi uskoa. Reeni meni loppujen lopuksi ihan hyvin ja Selimkin tuli morjestamaan. Teimme päälle 6x100m+ 3x20m pakara/polvennostojuoksua+ selkiä/vatsoja ja 2km loppuverkan.

Huomenna ohjelmassa on pari kevyttä lenkkiä, maratonreitin valmistelua ja lauantaiaamuna on aikainen herätys.