Helsingissä tuli käytyä eikä reissu ollut turha. Ainut miinuspuoli pitkässä päivässä oli pikkasen juminen alaselkä ja lepopäivä. Meitsi kun ei ole tottunut nollapäiviä viettämään. Ei sen puoleen, varsinkin näin kesällä ja kilpailukaudella huilipäivä voi tehdä hyvääkin.
Tiistai-illalla alkoi lähetykset EM-kisoista. Oli spekulointia ja kisojen avajaista. Ohjelma tuli telkkarista sen verran myöhään, että aikaisesta nukkumaanmenosta ei tullut mitään ja kello 05.00 heräilin pikkasen väsyneenä. Fillaroin Hippokselle, missä jo muut odottelivat bussissa. Menomatkalla yritin jatkaa torkahtelua, mutta eihän se istuma-asennossa onnistu. Stadionin lähestyessä alkoivat fiilikset nousta. On se varsin komea pytinki ja pitkä vielä komeampi historia. Kisojen ensimmäisenä päivänä yleisöä alkoi kertyä paikalle hiljalleen enemmän ja enemmän. JKU:n urheilijat onnistuivat tasollaan ihan kohtalaisesti, mutta toki sitä olisi voinut venyä pikkasen enemmänkin. Toivotaan, että mahdollisimman moni on mukana kuvioissa vielä monta vuotta niin saavat näyttää kyntensä jatkossakin.
Stadionin katsomossa riitti tunnelmaa hyvällä porukalla koko pitkäksi päiväksi. Välillä kävimme lounastamassa ja pikkasen jaloittelemassa ennen iltasessiota. Sokerina pohjana koko illalle oli mielestäni miesten 5000m. Mo juoksi odotetusti mestaruuteen, mutta myös Saksan poika vetäisi hyvin. Vesisadettakin riitti perisuomalaiseen tapaan jossain vaiheessa päivää, mutta se ei menoa hidastanut. Illalla tai oikeastaan yöllä Jyväskylään palasi bussillinen tyytyväisiä penkkiurheilijoita.
Tänään aamusta hölkkäsin 9km+3x100m ja iltareenin juoksimme radalla. Harjulla oli JJK:n peli, Palokassa myös potkupalloilijoiden matsi ja onneksi Vaajakoskella oli tilaa. Verkka oli 4km ja avarit 5x100m. Tämän jälkeen aloimme Jaakon kanssa työntämään ratakierroksia. Meininkinä oli siis 15x400m 200m hölkkäpalautuksella. Kyseessä on ihan miesmäinen harjoitus, mutta onneksi kroppa toimi hyvin ja vauhti tuntui helpolta. Ajat pyörivät 69-68 paikkeilla ekat kymmenen. Väliin mahtui jokunen 67, mutta lopussa hurjasteltiin 66 ja 65 aikoja. Viimeistä edellinen oli 63 ja vika 60 tasan, mikä on hyvää vauhtia meikäläiselle. Tuntui, että happoja alkoi kertyä vasta viimeisessä vedossa ja enemmänkin rajoittava tekijä oli meitsin perusnopeus. Niin tai näin hyvä reeni kuitenkin ja ensi viikolla taidan uskaltautua vitosen viivalle. Vaihtoehtoina on Ruotsi tai Oulu. Molemmat reissut maksavat jonkin verran, mutta uhrauksia on tehtävä. Niin joo ja tänään tein asuntokaupat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti