liikuntasossuksi?

Fiilikset heittelevät jälleen laidasta laitaan kuten teinillä. Eilen ei ollut hyvä päivä juosta Tampereella. Tuloksena eliittikisoista oli säälittävä 8.41 aika, mikä jäi kauas asetetusta tavoitteesta. Tuntemukset kropassa ennen kisaa olivat sen suuntaiset, että uskallan lähteä Henrin peesiin ja juosta reippaasti alle 8.30. Lauantain iltalenkillä tuntui kuinka jalat olivat levänneen oloiset ja energiaa riitti. Hyvillä mielin menin nukkumaan ja paukutin menemään kymmenen tunnin yöunet. Kisapäivänä olin niin touhua täynnä, että virtaa ennen Tampereelle lähtöä riitti jääkaapinkin sulattamiseen ja siivoamiseen.

Autokyydissä riitti tasoa, sillä JKU:n Petteri Monni oli samassa veneessä. Hienosti mies juoksikin (51.48) ja toivottavasti hänet nähdään EM-kisoissa Helsingissä.

Ratinan stadionille saapuminen ja pukukoppiin meno toi mieleen vuoden 2008 Kalevan kisat ja hopea kympin juoksuni. Alkuverkka oli 4km+1xmin reipas avaava sekä radalla rentoja rullauksia. Kroppa tuntui olevan hyvin hereillä eikä sitä tarvinnut liikaa rääkätä ihteään. Startti tapahtui ja eka kierros hidas 69sek. Seuraavaan kovaan 64sek kierrokseen kaatuikin sitten meikäläisen juoksu. Vedin itseni kirjamellisesti hapoille ja tehtäväksi jäi vain juosta maaliin. Oskari Pennasen (8.35) peesiin yritin vielä iskeä siinä onnistumatta. Mies aikoo josta vitosen Jämsässä ja päätin myös itsekin vaihtaa kympiltä sille. Jänis (Lewis) on pyydetty vetämään 29min vauhtia, mikä tietäisi 14.30 vitosta, mihin mulla ei ole mitään mahdollisuutta. Vaihtoehtoina olisi ollut joko kova aloitus ja hyytyminen tai yksin omalla vedolla kohtalainen juoksu. Ehkä on sittenkin parempi tavoitella 14.40 aikaa vitosella ja olla siihen tyytyväinen. Heinäkuulla vois sitten tavoitella enkkaa joko Sollentunassa tai Oulussa 5.7.

Päivän hyvä uutinen oli ison kirjekuoren saapuminen postiluukusta. Sisältö paljasti, että meitsi on hyväksytty yliopistoon sosiaalityön ja kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelmiin. Vai että oikein valinnanvaraa!? Hetkessä kääntyi huono onni hyväksi ja pitkä sinnittely palkittiin jälleen. Syksyllä siis jatkan sosiaalityön opintoja kaikessa rauhassa ja pohdin minkälaisiin työtehtäviin sopisin omalla persoonallani. Ainakaan se ei ole lastensuojelua, mutta ehkä aikuissosiaalityötä tai maahanmuuttajatyötä. Mieluiten tekisin liikuntasossun töitä jos saisin valita. Katsotaan nyt kuitenkin minne tuuli kuljettaa jatkossa ja ainakin on tekemistä tiedossa seuraavaksi pariksi vuodeksi.

Osallistu kyselyyn yrityksen sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta: https://docs.google.com/a/aspectus.fi/spreadsheet/viewform?formkey=dGJVUXFOeExXelVWR3h1VTlqT2lqeEE6MQ#gid=0

Valokuvan otti Jaakko Piesanen.